Itsensä monialaiseksi kuvaavan Marianna Heikinheimon mielestä on palkitsevaa päästä tutustumaan mahdollisimman erilaisiin rakennuksiin työssään. Alvar Aalto on vaikuttanut häneen sekä opiskelunsa aikana että työskentelyssään.
Ark-byroo Oy:n toimitusjohtaja Marianna Heikinheimo on luonteeltaan utelias ja hän on täydentänyt osaamistaan koko ammatillisen uransa ajan. Hän on peruskoulutukseltaan arkkitehti, kauppatieteilijä ja kuvataiteilija.
Arkkitehdin ammatin Heikinheimon sai valitsemaan ammatin moninaisuus, koska ammatissa yhdistyy monta asiaa, jotka kiinnostavat häntä: tilallisuus, visuaalisuus, materiaalisuus, talous ja sosiaalinen ympäristö. Lisäksi hän on aina jäsentänyt maailmaa piirtämällä, mikä vei hänet opiskelemaan myös kuvataiteita.
TkT, arkkitehti Marianna Heikinheimo on vaativan korjausrakentamisen asiantuntija. © Kerttu Mailinen, Studio Folke
Heikinheimo on väitellyt arkkitehtuurin historiasta aiheenaan arkkitehtuurin ja rakentamisen teknologian suhde Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa. Tutkijan osaamisesta on hänelle hyötyä myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten arkkitehtisuunnittelussa.
Heikinheimo työskentelee arkkitehtitoimiston toimitusjohtajana ja projekteissa asiantuntijana. Hänen päiväänsä kuuluu usein projektikokouksia joko asiakkaan kanssa tai sisäisesti. Lisäksi hän ohjaa muiden työskentelyä ja vastaa yrityksen toiminnasta kokonaisuutena. Projekteissa Heikinheimon työtehtäviin kuuluu pää- ja arkkitehtisuunnittelun tehtäviä ja tutkimuksellisia tehtäviä.
”Me arkkitehdit olemme palveluammatissa. Tuomme rakennushankkeeseen oman osaamisemme. Taustani on korjausrakentamisessa, rakennuskulttuurin tuntemuksessa, projektin johtamisessa ja kaupallisessa ajattelussa. Kiinnostavimpia ovat sellaiset projektit, joissa asiakkaan ja työryhmän kanssa yhdessä yritetään ratkaista joku ongelma ja saavuttaa hankkeen tavoitteet mahdollisimman hyvin. Tykkään työskennellä motivoituneiden ja toisiaan kunnioittavien ammattilaisten kanssa”, Heikinheimo kuvailee häntä kiinnostavia projekteja.
Heikinheimo inspiroituu usein vanhoista rakennuksista. Esimerkkinä hän mainitsee vierailunsa Japanissa: ”Muutamia vuosia sitten pääsin tutustumaan Japanissa Kanazawassa yhden päivän aikana 1600-luvun ninjatemppeliin sekä Kanazawan nykytaiteen museoon. Vanha rakennus luonnonmukaisesti kasvaneine kaarevine palkkeineen, läpikuultavine sermeineen ja valeovineen vei voiton. Toisaalta Toyo Iton suunnittelema Tama-yliopiston kirjastorakennus Tokion laitamilla1990-luvulta oli hankalan junamatkan arvoinen, tavattoman hieno kokemus.”
Lapinlahden sairaala. © Juuso Heikinheimo, Ark-byroo Oy
Vanhojen rakennusten lisäksi monet kaupungit ja paikat ovat inspiroineet häntä: ”Muun muassa Rooma, Venetsia, Pariisi, Berliini, Mexico City, Pietari ja Kööpenhamina ovat fyysisinä ympäristöinä ja mielentiloina inspiroineet minua. Kotikaupungissani Helsingissä suosikkejani ovat Temppeliaukion kirkon katto, Kampin kaupunginosan eloisat kauppakadut ja Alvar Aallon rakennukset kokonaisuutena.”
Rakennuksien ja kaupunkien lisäksi Heikinheimoon ovat vaikuttaneet myös erilaiset taiteilijat sekä barokin taide: ”Kuvataideopintojeni kautta olen päässyt tutustumaan moniin 1900-luvun taidesuuntauksiin, joista opiskeluaikana vaikuttavia olivat muun muassa Joseph Beuysin käsitteelliset työt, Anselm Kieferin todistusvoimaiset maalaukset ja barokin taide yleisesti.”
Alvar Aallon vaikutus näkyy myös Marianna Heikinheimon suosikkikohteessa: ”Suosikkiprojektini on Alvar Aallon suunnitteleman, entisen Stora Enson pääkonttorin eli Kanavaranta 1 -kiinteistön osittainen käyttötarkoituksen muutos ja tilamuutokset. Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla ja se sijaitsee Helsingin ytimessä.”
Kanavaranta 1, kunnostettu toimistotila 2024. © Juha Kassila, Kuvio Oy
”Tässä hankkeessa olen voinut pää- ja arkkitehtisuunnittelijana hyödyntää omaa ja työryhmäni osaamista monipuolisella tavalla. Olen kiitollinen myös rakennuksen omistajan määrätietoisuudesta ja hyvästä dialogista Museoviraston, Alvar Aalto museon ja Helsingin rakennusvalvonnan kanssa. Hankkeessa on myös ollut hyvä yhteishenki ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen”, Heikinheimo kertoo suosikkiprojektistaan.
Kanavaranta 1 -kiinteistön muutostyössä näkyy Ark-byroon pyrkimys kestävien ratkaisujen soveltamiseen suunnittelutyössä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi korjaamista korvaamisen sijaan korjaushankkeissa. ”Kanavaranta 1 sisätilojen muutostöissä ja sisustusratkaisuissa suosimme mekaanisia kiinnitystapoja liimakiinnityksen sijaan, mikä mahdollistaa korjaamisen ja uusiokäytön tulevaisuudessa. Kiertotalouden mahdollistavat suunnitteluratkaisut pitää ottaa huomioon projektin alkuvaiheessa, mikä vaatii arkkitehdeiltä uuden innovatiivisen ajattelumallin oppimisen. Pieni asia voi johtaa isoon kulttuurin muutokseen.”, Heikinheimo selittää.
Kuva Kanavaranta 1 -kiinteistön tietomallista. © Ark-byroo Oy
Samassa projektissa Heikinheimo on päässyt työskentelemään innovatiivisia työskentelytapoja käyttäen: ”Kanavaranta 1 -hankkeessa kehitimme uusia havainnollisia työskentelytapoja jakamalla tuottamamme pistepilven ja tietomallin selainpohjaisesti.”
Sen lisäksi, että Ark-byroo pyrkii soveltamaan kestäviä ratkaisuja suunnittelutyössään, suunnittelijoiden tavoitteena on myös integroida kestävän kehityksen käytännöt suunnitteluunsa ja projekteihinsa. Heikinheimo selventää, että kestävän kehityksen käytäntöjen integroiminen lähtee arvoista ja ajattelusta sekä suunnitteluvalinnoista. Suunnittelijana hänen pitää ymmärtää eri vaihtoehdot, tarjota työkalut niiden vertaamiseen ja kyetä kehittämään valittua ratkaisua toivottuun suuntaan projektin rajoissa. ”Arkkitehdin työ edellyttää jatkuvaa uusien taitojen omaksumista. Olemme soveltaneet elinkaarilaskentaa asemakaavan valmistelun osana eri suunnitteluvaihtoehtojen ja -vaiheiden päästövaikutusten vertaamiseen”, Marianna Heikinheimo kertoo arkkitehdin työn muuttuvista vaatimuksista.
Kuva Aino Acktén huvilan tietomallista. © Ark-byroo Oy
Ark-byroo työskentelee kiinteistökehitys- ja korjausrakentamishankkeiden parissa suunnittelijana ja rakennushistorian asiantuntijana. Arkkitehtitoimiston hankkeet koostuvat monista eri osa-alueista laserkeilauksesta tietomallintamiseen ja elinkaarilaskentaan. ”Me laserkeilaamme rakennuksia, laadimme lähtömalleja, kuvannamme kohteita ja harjoitamme elinkaarilaskentaa. Yhdistämme teknologioita ja käytämme useiden valmistajien laitteistoja ja ohjelmistoja. Olemme määrittäneet vakaita, tuotantoprosessejamme tukevia teknologisia polkuja. Suunnittelijoina työskentelemme pääasiassa Archicad-ympäristössä. Viime aikoina olemme julkaisseet useita fotogrammetrisia malleja Sketchfab-alustalle”, Marianna Heikinheimo kertoo heidän uusista palveluistansa.
”Hyvä arkkitehtuuri tuottaa omistajalle ja käyttäjälle lisäarvoa monin tavoin: miellyttävänä ja toimivana ympäristönä, tunnettuutena ja hallittuna toteutuksena. Hyvä arkkitehtuuri tuottaa siten hyvinvointia ja taloudellista arvoa.” Tämän ymmärryksen sisäistäminen hankkeessa eri toimijoiden kesken on Heikinheimon mielestä arkkitehtuurin suurin haaste. Arkkitehtitoimistojen suurimpana haasteena hän pitää niiden kehittymistä asiakaskeskeisinä palveluyrityksinä.
Ark-byroo ja Marianna Heikinheimo yrittävät vastata näihin haasteisiin ylläpitämällä ja muokkaamalla vanhoja rakennuksia nykyaikaisten tarpeiden mukaisesti: ”Konsulttitoimintamme tähtää olemassa olevien rakennusten pitämiseen käytössä ja muokkaamiseen nykypäivän tarpeita vastaavaksi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelumme perustuvat tiedon hyödyntämiseen vanhojen rakennusten korjaus- ja kehityshankkeissa. Tuotamme tietoa ja sovellamme sitä suunnittelutyössämme.”
Marianna Heikinheimo tiimineen on hankkeissaan onnistunut hienosti haasteista huolimatta. Tämän osoittavat muun muassa myös heidän saamiaan asiakaskommentit: