Lundén Architecture Company luottaa tiimeihin ja Archicadiin

Kävimme Helsingin Ympyrätalossa tapaamassa Lundén Architecture Companyn Anu Tahvanaista, Emma Koivurantaa ja Laura Majavaa. He kertoivat toimiston moderneista ja itsenäisistä työtavoista sekä Archicad-ohjelman valinnasta suunnittelu-ohjelmaksi.

Eero Lundén perusti Lundén Architecture Companyn vuonna 2006. Hän on sanonut, että toimiston yhden miehen nimi ei kuvaa toimiston työtapaa, sillä toimiston työkulttuuri ja dynamiikka perustuvat moderniin työtiimien ja solujen toimintaan.

Turku 2050 – Turun pisimmästä kadusta, Linnankadusta, visioidaan elävää kävely- ja tapahtumaympäristöä. © Lundén Architecture Company

Tiimit ja solut ovat itsenäisiä tehoyksiköitä

Toimiston tiimit ovat autonomisia: kaikki projektiin liittyvät työt ja päätökset tehdään tiimeissä. Jokainen itse, tiimin kera, pohtii arvot ja kiinnostuksen kohteet sekä toivottujen projektien luonteen. Sitoutuminen itsevalittuihin arvoihin motivoi, ja työ on aidosti avointa – kaikki voivat seurata vaikkapa projektin etenemistä ja kuluja.

”Toimintatapa lähti siitä, että yksi tiimi teki kaupunkisuunnittelua, toinen asuntosuunnittelua ja kolmas julkista suunnittelua. Nyt, kun on tullut enemmän porukkaa, tiimit ovat alkaneet hajaantua vieläkin pienemmiksi yksiköiksi eli soluiksi, jotta hallittavuus säilyy ja tekijoitä on sopivasti. Liian isossa porukassa itsenäisyys kärsii”, kertovat Emma, Anu ja Laura.

Eräs merkittävimmistä eroista perinteisempiin työtapoihin on toimenkuvan laajuus. Tiimi hoitaa kaiken projektissa: johdon ja suunnittelun lisäksi myös koordinoinnin, markkinoinnin ja hallintoasiat. Työntekijä pystyy vaikuttamaan työn sisältöön ihan eri tavalla, kun ohjakset ovat hänellä itsellään.

Toimenkuva luodaan itse, ja lähtökohtana on, että jokainen voisi tehdä juuri sitä, mitä haluaa ja missä on hyvä – eli toteuttaa vahvuuksiaan. Tiimityö on oikeaa tiimityötä: kukaan ei jää yksin ongelman kanssa, sillä tiimissä on aina joku kaveri, jonka kanssa voi pohdiskella asiaa.

Lundénilaisille on tärkeää olla mukana alusta saakka asiakkaan projekteissa, jotta voidaan vaikuttaa projektin toteutustapaan. Mietitään, mitä kaikkea voidaan uudistaa, ja pitääkö luoda uusia konsepteja ja tapoja. ”Emme halua vain yksipuolisia toimintakäskyjä ylempää, vaan haluamme viedä arkkitehtuuria eteenpäin aktiivisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Olemme varmaan jollakin tapaa uuden aallon toimisto, sillä monet ovat ihmetelleet, voiko näitä juttuja todella tehdä näin myös arkkitehtitoimistossa.

"Työtapamme ovat selvästi saaneet vaikutteita peli- ja softafirmoista. Työ on prosessi, joka elää ja hakee muotoaan koko ajan. Saa nähdä, miten se vielä muotoutuu, ja mikä on vuoden päästä tilanne. Tämä työtapa on hyvä myös nuoremmille suunnittelijoille, jotka tulevat mukaan. He näkevät koko projektin suunnittelun ja johtamisen tiimissä. Meillä ei ole yhtä sankariarkkitehtia, jonka suunnitelmia nuoremmat toteuttavat”.

Kerran archicadisti, aina archicadisti

Suunnitteluohjelmistoista puhuttaessa Emma, Anu ja Laura tunnustavat kuuluvansa vakaasti Archicad-leiriin. ”Ennen kuin vaihdettiin Archicadiin, teimme tosi pitkään töitä Autocadillä ja Rhinolla. Sitten meille tuli vaativampi tietomalliprojekti, johon otettiin käyttöön Revit. Huomasimme kuitenkin matkan varrella, että se ei ollut meidän juttumme. Tiimiin uudella jäsenellä, Minna Ahtiaisella, oli tosi vahva kokemus Archicadistä. Hän vakuutti, että ehdottomasti Archicad toimisi tietomalliprojektissa. Päätimme ottaa pari Archicadiä testiin.”

”Minna oli alussa ainoa, joka ohjelmaa osasi käyttää, mutta rohkeasti aloitimme projektin Archicadillä. Minna neuvoi vierestä alkuun, ja hyvin lähti sujumaan. Olen käyttänyt vuosien varrella monia ohjelmistoja, ja voin sanoa, että olen tosi tyytyväinen Archicadiin. Se on vienyt mennessään. Se on kaikin puolin looginen ja yksinkertainen, ja siinä on lukuisia hyviä puolia. Olen kääntynyt ihan Archicad-uskovaiseksi”, Emma nauraa.

Hyvien Archicad-kokemusten jälkeen tiimin rekrytoinneissa alettiin kiinnittää huomiota hakijoiden Archicad-käyttökokemukseen. Laura on valmistunut Helsingin Metropoliasta, jossa ohjelmisto kuuluu olennaisesti opintoihin.

Metsäpirtintie, Espoo. © Lundén Architecture Company

Tampere Art District. © Lundén Architecture Company

Henkilöt kuvassa vasemmalta oikealle:
Emma Koivuranta: kuusi vuotta Lundénilla. Valmistunut Oulun yliopistosta. Viimeiset kolme–neljä vuotta pääasiassa asuntosuunnittelua ja jonkin verran pieniä julkisia rakennuksia.
Anu Tahvanainen: yksi vuosi Lundénilla  ja monissa toimistoissa sitä ennen. Asuntosuunnittelutiimissä. Valmistunut arkkitehdiksi vuonna 2010 Tampereen arkkitehtuurin laitokselta.
Laura Majava: kaksi vuotta Lundénilla. Valmistunut 2018 Metropoliasta rakennusarkkitehdiksi. Tekee arkkitehdin töitä ja vetää muutamaa pienempää projektia asuntosuunnittelusolussa.

”Käytin Archicadiä jo koulussa, ja olin jo silloin siitä ihan fiiliksissä, sillä se oli kuin olisi pelannut lapsuudesta tuttua Sims-peliä. Nyt olen käyttänyt ohjelmaa jo kauan, varmaan kahdeksan vuotta, enkä ole kyllästynyt”, kertoo Laura.

Anu puolestaan nostaa esiin suunnitteluohjelman merkityksen – jopa työssä viihtymiselle. ”Olen ollut Archicad-uskovainen jo kauan. Olisi vaikeaa mennä johonkin toimistoon, jossa käytetään jotain muuta ohjelmaa. Välillä olin toimistossa, jossa oli käytössä Autocad, eikä työnteko sillä ollut mukavaa. Olen sitä mieltä, että ohjelmistotyökalun valinta vaikuttaa työn sujumisen lisäksi myös työviihtyvyyteen”.

Tietomalleista ja tulevaisuuden projekteista

Isoimmissa projekteissa Lundénilla on ollut ulkopuolinen tietomallikoordinaattori. Se on koettu hyväksi ratkaisuksi: homma saadaan toimimaan, kun tietomallikoordinaattori pitää langat käsissään ja kertoo, mitä tietoja malliin halutaan. Joissakin projekteissa tietojen määrittäminen voi olla haastavaa. ”Koska jotkut asiakkaat voivat haluta hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja BIM-malliin, on kommunikaatio avainasemassa, jotta ollaan kartalla siitä, mitä halutaan. On meillä joitakin asiakkaita, jotka eivät vielä halua tai koe tarvitsevansa tietomalleja. Jo 90 % projekteista tehdään kuitenkin jo tietomalleiksi, joten suuri määrä tietoa kulkee mukana. Se helpottaa meidän omaakin tekemistämme, kun asioita ei tarvitse yksitellen muuttaa.”

”Korjausrakentaminen kiinnostaa myös kovasti, ja etsimme projekteja, joissa sitä voisimme tehdä. Kaikenlaista asumiskantaa alkaa tulla elinkaarensa päähän, ihan lähiöistä alkaen. Myös puurakentaminen on sellainen arvo arkkitehtuurissa, mihin haluamme vaikuttaa ja panostaa. Ekologinen ajattelu ja ilmastokriisin huomioiminen ovat fokuksessa, sillä tuntuisi tyhmältä suunnitella jotakin, missä näitä asioita ei huomioida. Tämä arvo koskee asuntosuunnittelua, rakennussuunnittelua ja maankäytön suunnittelua – ihan kaikkea.”

Lue myös, mitä norjalainen arkkitehtitoimisto Studio Gorilla piti tärkeänä valitessaan mallinnusohjelmistoa toimistolleen.