Arkkitehti Lars Olausson suunnittelee elämää varten

Miten kiinnostus taiteeseen, käsitöihin ja huonekaluihin voi edistää lasten ja nuorten kasvuolosuhteiden parantamista Göteborgissa? Välitön vastaus on, että se ei varmaankaan ole mahdollista, mutta se kyllä on! Lars Olaussonin tie työhönsä arkkitehtitoimistossa D Office arkitekter on kulkenut yhtä ja toista kiertotietä, mutta nyt hän suunnittelee kouluja ja julkisia rakennuksia pitäen mielessä yhtä tärkeää tavoitetta: että jokainen, jota varten hän suunnittelee, tuntee ylpeyttä ja turvallisuutta maailmankaikkeudessaan.

SuunnitteLU elämää varten

"En varmaankaan ole tyypillinen arkkitehti. Luulen, että minulla on tavallaan hieman erilainen näkökulma. Käsityöläisenä olen luultavasti hieman enemmän huolissani koko projektin seuraamisesta. Työskentelen rakennuksen parissa kokonaisuutena, en vain julkisivujen kanssa, mutta sillä saattaa olla myös paljon tekemistä sen kanssa, että yleensä suunnittelen rakennuksia monille ihmisille."

Lars aloitti arkkitehtuurimatkansa ollessaan 30-vuotias ja huomattavasti opiskelutovereitaan vanhempi. "Minusta tuntui, että olin hieman eri paikassa kuin he, mutta en ole hetkeäkään katunut, että vaihdoin ammattia. Nyt saan luoda rakennuksia, joissa ympäröivä yhteisö voi asua, ja se on fantastista!" Lars iloitsee.

Kunskapshuset © Lars Olausson, Liljewall; kuva: Anders Bobert

Se on nimittäin sitä, mitä Lars tekee työssään ruotsalaisessa D Office Arkitekterissa. "On hauskaa ajatella kaikkia niitä ihmisiä, jotka käyttävät suunnittelemiani ja kehittämiäni rakennuksia. Että jotkut heistä käyvät siellä ensimmäistä kertaa koulua, laskevat siellä ensimmäistä kertaa matematiikkaa ja rakastuvat ensimmäistä kertaa suunnittelemissani huoneissa ja käytävillä. Joskus pistäydyn, kun rakennus on käytössä, vain nähdäkseni, miten lapset ja opettajat käyttävät rakennusta. Kuullakseni, miltä se kuulostaa, kun se on täynnä ihmisiä. Se on hyvin erityinen kokemus!"

Lue myös Nicolay Nicolaysenista, joka työskenteli ensin taiteellisena johtajana ennen kuin kouluttautui uudelleen arkkitehdiksi ja oli 3D- ja digitaalisen suunnittelun varhainen omaksuja.

Sosiaalinen kestävyys

Arkea luonnehtivat kuitenkin paljon enemmän kireät kunnalliset budjetit, kiinteät raamit, tiukat vaatimukset ja keskittyminen kulumiseen, sillä on kiistatonta, että julkisissa rakennuksissa on enemmän ohjaavia puitteita kuin yksityisillä markkinoilla.

Samaan aikaan Larsin suunnittelutyöhön vaikuttavat myös sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät näkökohdat: "On otettava huomioon, että kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä esimerkiksi koulussa, ja arkkitehdin roolissani voin vaikuttaa siihen paljon oikeilla materiaalivalinnoilla sekä käytävien ja huoneiden suunnittelulla. Puu luo viihtyisyyttä, joka kuvastaa lämpöä ja huolenpitoa, ja riittävän leveät käytävät, avoimet mutta ei kylmät huoneet - nämä asiat saavat useimmat ihmiset tuntemaan olonsa kotoisaksi. Ja sitten joissakin tapauksissa on otettava huomioon myös muita näkökohtia."

Lars kuvailee hanketta, jossa yksi tavoitteista oli luoda rakennus, jossa kaikki näkivät kaikki muut, jossa ei ollut mitään piilopaikkaa. "Olikin tärkeää, että onnistuimme löytämään tasapainon sen välillä, että olimme hyvin avoimia mutta samalla suojaavia. Ja se onnistuu vain hyvillä, harkituilla ratkaisuilla, joissa käyttäjien laaja osallistuminen auttaa meitä näkemään, miten voimme luoda hyviä kohtaamispaikkoja, joiden käyttämisestä nuoret tuntevat sekä ylpeyttä että iloa. Käytämme myös paljon aikaa oikeisiin materiaalivalintoihin, jotta voimme suojata esimerkiksi puupintoja ilman, että se on näkyvää, ja jotta voimme käyttää entistä enemmän erittäin vahvoja ja kestäviä materiaaleja, mutta kiinnittäen samalla huomiota siihen, että ne myös näyttävät hyviltä ja antavat oikean tunteen."

Juuri nyt hän työskentelee kuvaamansa rakennuksen parissa: Backavallenin urheilukeskus Göteborgissa. Valmiit piirustukset luovutetaan keväällä 2025, ja rakennuksesta tulee täysimittainen halli, jonka katsomoihin mahtuu jopa 150 ihmistä. Siihen tulee myös 150 neliömetrin suuruinen aktiviteettisali, jossa voidaan harrastaa esimerkiksi kamppailulajeja ja tanssia. "Tämä on hyvä esimerkki merkittävästä investoinnista alueella, jossa on tärkeää, että nuoret voidaan tuoda yhteen positiivisen toiminnan pariin."

Backavallen © D Office Arkitekter

Vahva keskittyminen sosiaaliseen kestävyyteen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Lars menettäisi huomionsa hyviin ilmastohankkeisiin, joille hän voi luoda perustan jo alkuvaiheessa. Yksi tärkeimmistä asioista, jotka hän näkee, on se, että rakennetaan kestäviä taloja, valitsemalla hyviä materiaaleja, jotka eivätkä vaadi paljon huoltoa tai heikkene nopeasti.

Lars tekee myös selväksi, että hänen mielestään on tärkeää ottaa kokonaisvaltainen näkemys siitä, mitä hän suunnittelee: "Tarkastelen usein alueen historiaa, sitä, miten rakennus voi sopia siihen, mikä sen tarkoitus on. Sillä on oltava jollakin tavalla oma itseluottamuksensa."

Jokaiseen taloon pitäisi sisältyä jotain ja sen pitäisi elää laajemmassa kontekstissaan.
Muussa tapauksessa se on vain talo.

Rakenna huolella

Juuri siksi hän näkee vanhoista taloista huolehtimisessa myös suurta ilmastohyötyä: "Näen usein innokkuutta purkaa ja rakentaa uutta tilalle, mutta entä jos sen sijaan rakennettaisiin uudelleen? Aina ei ole niin, että uusi on paras tai että vanhasta ei olisi vielä paljon hyötyä! Ja jos haluamme pienentää rakennusteollisuuden suurta ilmastojalanjälkeä, meidän on tehtävä muutoksia, jotka toimivat!"

Kunskapshuset © Lars Olausson, Liljewall; kuva: Anna Kristinsdóttir

Kysyttäessä, mihin olemme menossa aikamme uusien koulujen ja yhdyskuntarakennusten kanssa, Lars antaa vastauksen, joka saattaa viitata siihen, että meitä leimaa se, miltä maailma näyttää tänä päivänä: "Viime aikoina sitä ovat leimanneet suuret, jaettavat luokkahuoneet, joissa lasten pitäisi voida liikkua vyöhykkeeltä toiselle ja oppia monessa eri huoneessa samanaikaisesti. Nyt minusta tuntuu, että olemme siirtymässä yhä enemmän puolikokoisten luokkahuoneiden suuntaan, vähemmän liikkumista ja enemmän turvallisia alueita, joissa voimme kokoontua viihtyisästi. Lisäksi työskentelemme yhä enemmän esimerkiksi koulujen ääniympäristöjen parissa, jotka liittyvät siihen, miltä asioiden pitäisi kuulostaa ja tuntua? Tiloihin luotava ilmapiiri on yhä tärkeämpi."

Ja ehkä juuri tähän suuntaan arkkitehtuuri tulee tulevaisuudessa menemään lastemme kannalta. Turvallisempaan arkeen, jossa voimme sekä nähdä että hoitaa niitä, jotka sitä tarvitsevat. Rakennuksiin, joissa heitä kuullaan ja joissa voi yhtäkkiä tavata arkkitehdin, joka nauttii leikin ja naurun äänistä - talossa, jota hän on pitkään visioinut vain omassa päässään ja omalla piirustuspöydällään. 

Löydä parhaat LCA-ohjelmistot arkkitehdeille ja suunnittelijoille ja kuinka oikealla LCA-työkalulla voidaan helpottaa ja tehostaa kestävän kehityksen työtä.