Vihreitä ja kestäviä tiloja - Ruohojuuren lippulaivamyymälä

Suunnittelutoimisto Amerikalla on monialainen, 25 hengen tiimi, joka suunnittelee arkkitehtuuri- ja design-projekteja sekä niihin liittyviä kehitys- ja konseptiprosesseja. Sami Maukonen, Amerikan toimitusjohtaja ja arkkitehti SAFA, kertoi Nordic BIM Groupin Sisustus- ja tilasuunnittelun seminaarissa, että Amerikan projekteissa kaikki edellä mainitut osa-alueet ovat aina tavalla tai toisella läsnä. Kaikki jutussa olevat sitaatit ovat Sami Maukosen.

Uudisrakentamisessa tehdään jo paljon kestävää kehitystä, on olemassa erilaisia sertifioituja suunnittelutapoja, kestävän kehityksen prosesseja ja hiililaskenta on monesti arkipäivää. Tilasuunnittelun puolella näin ei vielä aina ole. Siihen on pari syytä, kuten se, että usein kyseessä on korjausrakennushanke eli olemassa oleva kiinteistö, johon linkittyy purkuun ja kiertotalouteen liittyviä seikkoja. Vanhassa kiinteistössä ei ole usein saatavilla riittävästi tietoa, mikä tekee aloittamisen vaikeaksi. Myös tietomallinnus voi olla kynnyskysymys joissain tapauksissa.

Ruohonjuuren uusi lippulaivamyymälä

Tilasuunnittelun prosesseja kannattaa kehittää ekologisemmiksi. Tällä hetkellä Amerikan ajankohtainen kestävän kehityksen hanke on vastikään avattu Ruohonjuuren lippulaivamyymälä, jossa on myymälä- ja toimistotilaa n. 850m2.

Ruohonjuuren myymälää on kehitetty isona pilottihankkeena Amerikassa, jossa on reilun vuoden ajan suunniteltu kestävän kehityksen hankkeita Business Finlandin tuella sekä omalla satsauksella.  

Ruohonjuuren paluu juurilleen keskustaan lippulaivaliikkeen myötä. Näyttävässä ja toimivassa liiketilassa ei ole tingitty designissa eikä ja kestävyydessä. Kuvat © Suunnittelutoimisto Amerikka

Heti suunnittelun alussa Amerikka, Ruohonjuuri ja kiinteistönomistaja Ylva halusivat kaikki vahvasti tehdä liiketilan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja mahdollisimman vihreästi.

Tavoitteena oli arvioida ja seurata pinta- ja rakennusmateriaalien ekologisuutta yleistasoisin hiilijalanjälkilaskelmin ja liiketilan oli vähintään täytettävä LEED ID+C v4 Hospitality-Gold -vaatimukset osana laajempaa kiinteistön Grand Hansa -hanketta. Lisäksi hankkeessa on inventoitu vanhojen tilojen pintamateriaaleja ja pyritty säilyttämään niitä mahdollisimman paljon, myymäläilmeen mukaisesti.

”Pilottihankkeessa Ylvan rooli on ollut energiatehokkuuden parantaminen ja kiinteiden rakenteiden suunnittelun seuraaminen. Ruohonjuuri on vastannut myymälän toteutuksesta ja toiminut projektin tilaajana. Amerikan rooli oli myymäläsuunnittelu, design ja kestävyyskehityksen pilotointi tietomallin kautta.”

Kestävässä tilasuunnittelussa uusimissyklin pidentäminen ja modulaarisuus ovat avainasemassa

Kestävyyden kannalta tärkeää on myymälän uusimissyklin pidentäminen. Myymälä on suunniteltu kestämään aikaa ja muuntautumaan erilaisiin tapahtumiin ja tilanteisiin.  ”Se että myymälä on kestävä ja pitkäikäinen on todella isossa roolissa ja sen vuoksi meidän työajastamme on mennyt yli kolmasosa myymälän toimintamallien kehittämiseen.” 

Toinen tärkeä kestävyyteen vaikuttava seikka on modulaarisuus. Modulaarisuuden kautta myymälää voidaan tulevaisuudessa uusia niin, ettei kaikkea tarvitse tehdä samalla kertaa. Ruohonjuuren liikkeessä on eri kokoisia ja jaettavia tiloja ja liiketilan kalustus on suunniteltu käytettäväksi monessa eri tilanteissa. 

Pilottihankkeen päähavaintoja

1. Elinkaari

Elinkaaren pidentämisellä on suurin vaikutus kestävyyteen.

”Pilottihankkeen myötä isoin havainto oli, että tilasuunnittelun vaikutus kestävyyteen tulee suurimmalta osin elinkaaren kautta. Laadukkaat tilat vaikuttavat elinkaareen, eli hyvä suunnittelu on aina lähtökohtaisesti pitkäikäisempää, ja sen takia myös kestävän kehityksen mukaista. Elinkaaritarkastelussa vuotuinen hiilijalanjälki on elinkaaren alussa suhteessa korkea, ja sen jälkeen aikaa myöden laskeva. Jos ei tehdä toiminnallisesti kestävää tilaa niin seuraava remontti nostaa hiilijalanjäljen takaisin ylös. Ruohonjuuren myymälässä tavoitteena on, että aikaisintaan yhdeksän vuoden päästä uusitaan myymälää, ja silloinkin kestävän kehityksen mukaisesti.”

2. Materiaalit ja kalusteet

Ekologisten, vähähiilisten, uudelleenkäytettävien, kestävien ja käyttöönsä sopivien materiaalien merkitys korostuu elinkaariajattelun myötä.

”Tämän hetken fokus kestävässä kehityksessä on materiaaleissa. Meidän pilottihankkeemme mukaan materiaalien vaikutus on iso, mutta elinkaareen suhteutettuna ei aivan niin merkittävä, kuin mikä painoarvo sille nykyään annetaan. Yksittäiset materiaalivalinnat ovat todella konkreettisia ja niistä on hyvä lähteä liikkeelle, mutta iso kuva täytyy pitää mielessä. Vaikutus on kumulatiivinen ja siksi tehokasta on satsata siihen, että käytössä on kestävät materiaalikirjastot. Me olemme päivittäneet materiaalikirjastoamme sen mukaan, että tuotteiden EPD-arvot ovat tiedossa. Käytämme siis kokonaisuutena mahdollisimman hyviä materiaaleja, kuitenkaan tinkimättä visuaalisuudesta tai toiminnallisuudesta.

3. Prosessi ja yhteistyö

Kestävyys on kokonaisuus. Tilaajan, toimittajan ja työmaan tulee tukea samoja tavoitteita. 

” Ensimmäinen edellytys kestävyyden saavuttamisessa on se, että tavoitteet, toimenpiteet ja tahtotila ovat mahdollisimman yhteneväiset kaikilla projektin osapuolilla. Ei auta, jos meidän suunnitelmassamme on kierrätysterästä, jos tuotanto ei pysty sitä toimittamaan. Pitää asettaa koko porukalla realistiset tavoitteet kestävyydelle, joihin myös sitoudutaan.”

Tarvitaanko BIM- eli tietomallinnusta?

Kestävä tilasuunnittelu vaatii tietomallinnusta, sillä hiilijalanjäljen laskentaa pitää pystyä tekemään koko mallintamisen ajan, eikä vain jälkilaskentana, kuten tällä hetkellä usein tehdään. ”Ainoa keino, mikä meillä toimii, on tehdä tietomallintamalla, jotta pystymme vaikuttamaan malliin koko suunnittelun ajan. Käytämme ohjelmistoja Archicad ja One-Click LCA.”

Sami kertoo, että toimiston kannattaa luoda prosessi, jossa määritellään, miten tietomallinnusta tehdään, sillä se ei ole vain tietomallin parametrien ylläpitoa. Suunnittelun sovitussa vaiheessa otetaan ulos laskenta, jonka mukaan voi sitten tehdä sopivia korjauksia malliin.

”Luonnosteluvaihe on vielä aika laskennasta vapaata aluetta, mutta sitten kun tiedämme, että teemme kestävän kehityksen tietomallia, keskitymme tehokkaaseen tietomallintamiseen. Se kannattaa tehdä, jotta suunnitelmasta tulisi niin hyvä, että elinkaariodotukset täyttyvät siinä kohtaa, kun urakkasuunnittelussa ajetaan malli ulos ja lasketaan hiilijalanjälki. Jos haluamme sen jälkeen muuttaa jotakin, niin tietomallissa se on helppoa ja mahdollista.”

”Olemme saaneet hyviä tuloksia kestävyyskehityksessä ja tehneet vertailua kahden oman mallin välillä, sillä ei ole löytynyt toista kohdetta, johon voisi vertailla. Olemme pystyneet pienentämään hiilijalanjälkeä 15 %. Mikä tärkeintä, meillä on nyt vertailutietoja ja olemme oppineet konkreettisesti, mitkä asiat vaikuttavat hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Projektin lopussa Amerikka tekee vastuullisuusraportin, johon on listattu kaikki asiat missä on onnistuttu ja missä ei. Siitä on helppo vetää johtopäätöksiä, mitä voidaan seuraavassa hankkeessa tehdä vielä paremmin.