Kiinnostus arkkitehdin ammattia kohtaan on herännyt Jarmo Saaressa jo hänen lapsuudessaan. Lukioiässä ajatuksesta tuli haave, sillä siihen aikaan valmistunut Helsingin kaupunkiteatteri ja rakenteilla oleva Hanasaaren voimalaitos tekivät häneen vaikutuksen. Nykyään hän tekee enimmäkseen työtä korjausrakentamisen parissa.
Jarmo Saaren ensikosketus arkkitehdin ammattiin tapahtui jo alle kouluikäisenä, kun hän katseli kuvakirjaa, jossa esiteltiin erilaisia ammatteja. Arkkitehdin ammatissa erityisen kiehtovalta vaikutti silloin etenkin kuvassa esillä oleva suuri piirustuspöytä. Haaveet erilaisista ammateista ehtivät vuosien saatossa muuttua useamman kerran, mutta arkkitehdin ammatti jäi kuitenkin mieleen kytemään.
Lukiovuosina Jarmo kävi usein noihin aikoihin juuri valmistuneen Timo Penttilän suunnittelemassa Helsingin kaupunkiteatterissa, jossa ”viehätti erityisesti teatterin liittyminen ympäröivään puistoon ja sen topografiaan”. Sen lisäksi niin ikään Penttilän suunnittelema ja rakenteilla ollut Hanasaaren voimalaitos teki häneen vaikutuksen ja sai hänet hämmästelemään, miten teollisuusrakennuskin voi olla komeaa ja näyttävää arkkitehtuuria. Muun muassa näiden kokemusten kautta Jarmo huomasi, että hän on kiinnostunut rakennetusta ympäristöstä, ja hänen kiinnostuksensa arkkitehdin ammattiin heräsi uudelleen.
Edellä mainitut kokemukset johtivat siihen, että hän päätti osallistua arkkitehtiosaston pääsykokeisiin, joissa hän tuli valituksi toisella yrittämällä ja aloitti opintonsa Otaniemessä vuonna 1973.
Opiskeluaikana lapsuuden haaveet toteutuivat, kun hän oli töissä arkkitehtitoimistoissa: ”Pääsin osallistumaan muutamiin isohkoihin liike- ja toimistorakennushankkeisiin, ja kun projektit olivat isoja, niin myös piirustuspöytä oli iso kuten lapsuuden kuvakirjassa.”
Kun Jarmo Saari aloitti uransa arkkitehtina, kaikki piirrettiin vielä käsin, ja tietokoneiden käyttö suunnittelussa kuulosti hänen mielestään ”lähinnä scifiltä”, niin opiskelussa kuin töissäkin.
1980-luvun lopulla Jarmo Saari perusti kollegoidensa kanssa arkkitehtitoimiston Arkkitehdit D4 Oy. Sen alkuaikoina suunnitelmat laadittiin vielä käsin piirtämällä, mutta vähitellen CAD tunkeutui osaksi hänen omaakin työnkuvaansa. 1990-luvulla hänelle kävi tuuri, kun hän kävi Arkkitehtipäivillä, jossa hän huomasi Dipolin tarjoavan viidelletoista henkilölle maksuttoman Archicad-koulutuksen, johon hän haki mukaan ja sai paikan. Koulutus oli hyvä alku Archicadin käytön opettelemiseen. Ensimmäinen hänen käyttämänsä versio oli Archicad 4.5. Siitä lähtien ohjelmisto on ollut lähes päivittäinen työkalu. ”CAD-työskentelyn myötä pöytä on pienentynyt, mutta arkkitehdin ammatti on säilyttänyt tietyn kiehtovuutensa kaikessa monipuolisuudessaan”, Jarmo viittaa lapsuudessa häneen vaikutuksen tehneeseen kuvakirjaan.
Mäntytorni © Jarmo Saari, Arkkitehdit D4 Oy
Nykyään Jarmo toimii toimistonsa toimitusjohtajana ja sen myötä hänen vaihteleviin työpäiviinsä sisältyy varsinaisen suunnittelun lisäksi myös hallinnollisia tehtäviä, kuten tarjouslaskentaa, resursointia ja projektiseurantaa. Useimmissa projekteissa hän toimii sekä pääsuunnittelijana että arkkitehtinä.
Innostavien opettajien ansiosta Jarmon kiinnostus arkkitehtuurin historiaan heräsi hänen opiskelujensa aikana ja on jatkunut siitä lähtien voimakkaana, aina antiikista nykypäivään. ”Siinä suhteessa Rooma on ollut ehtymätön inspiraation lähde, erityisesti lukemattomine barokkikirkkoineen. Esimerkkinä mainittakoon Borrominin San Carlo alle Quattro Fontane, joka tilallisesti on käsittämättömän upea. Mutta myös 1900-luvun modernismi, meillä funktionalismi, on myös vahvasti vaikuttanut omaan ajatteluuni. LeCorbusierin toteamus, että arkkitehtuuri on valon leikkiä tilassa, on mielestäni hieno ja kuvaava ilmaisu. Valon käsittelyn kannalta etenkin Juha Leiviskän kirkkoarkkitehtuuri on aivan huippua. Mutta edellä mainittu ilmaisu voi toimia suunnittelua johdattelevana virikkeenä vaatimattomimmissakin hankkeissa”, Jarmo kertoo inspiraatiostaan ja innostuksestaan.
Espoon Laaksolahteen suunniteltu kaksikerroksinen omakotitalo © Jarmo Saari, Arkkitehdit D4 Oy
Myös Alvar Aalto on vaikuttanut Jarmon näkemykseensä arkkitehtuurista: ”Luonnollisesti näin suomalaisena Aallon innostava vaikutus on itsestään selvästi ollut suuri ja esimerkiksi Villa Mairean tilalliset ja toiminnalliset järjestelyt, materiaalien käyttö ja rakennuksen liittyminen ympäristöönsä ovat teemoja, joita on hyvä pohtia, ja joita voi peilata missä tahansa hankkeessa. Historiasta ei tietenkään ole mielekästä kopioida suoraan mitään tämän päivän suunnitteluun, mutta tilallisessa ajattelussa ja mittasuhteissa on arkkitehtuurin historian parhaissa esimerkeissä paljon tutkittavaa ja opittavaa – viisautta, joka ei aina ole sanoin selitettävissä.”
Tänä päivänä arkkitehtuurin historia näkyy myös Jarmon päivittäisessä työssä, sillä hän työskentelee etupäässä korjausrakentamiseen liittyvien hankkeiden, kuten linjasaneerausten, julkisivu- ja porrashuonekorjausten sekä käyttötarkoituksen muutoksien parissa.
Korjausrakentamisessa kestävällä kehityksellä on suuri rooli: ”Kestävän kehityksen näkökulma tulee korjausrakennushankkeissa vahvasti esiin pohdittaessa mitä voidaan säilyttää ja mitä ei. Tänä päivänä säilyttävä korjaaminen on edelleen vaikeasti perusteltavissa, jos uusiminen on halvempi ja helpompi vaihtoehto. Vanhojen rakennusosien kierrätys on onneksi koko ajan laajenemassa ja yleistymässä”, Jarmo iloitsee.
Hankkeiden koko vaihtelee ja suunnittelutehtävä on pienimmillään saattanut olla yhden yksittäisen ulko-oven suunnittelu. Suurimmillaan tehtävät ovat olleet isohkon toimisto- ja liikerakennuksen allianssihankkeita, kuten Uudenmaankatu 16–20, jossa sijaitsevat muun muassa Nordic BIM Finland Oy:n toimistotilat.
Jarmon ja hänen tiiminsä työpöydillä on usein saunojen suunnittelu – joko uudisrakennuksena tai tilamuutoksena. Yhtenä esimerkkinä Jarmo mainitsee Saloon suunnitellun pihasaunan. Saunarakennus suunniteltiin vapaa-ajan asunnon pihapiiriin uima-altaineen. ”Saunarakennus oli toiminnallisesti yksinkertainen mutta suhteessa olevaan pihatilaan ja ympäröivään maisemaan haastava ja mielenkiintoinen”.
Kyseessä oli maalaismaisema niittyineen ja laidunmaineen, jossa näkymä läheiselle järvelle oli keskeisenä suunnittelutavoitteena. Rakennus aurinkoterasseineen rajaa puutarhamaista pihapiiriä, ja samalla pelto- ja järvimaisema hallitsee näkymiä niin lauteilla istuessa kuin uima-altaastakin käsinkin. Kuivan maan tontille rakennetulle uudelle saunalle saatiin näin rantasaunalle tyypillisiä piirteitä.
Rantasauna suunniteltiin myös Kirkkonummelle. Tässä hankkeessa kyseessä oli lähellä rantaviiva sijaitsevan talousrakennuksen erillisten varastotilojen muutos saunatiloiksi. Myös tässä hankkeessa keskeinen tavoite oli avata mahdollisimman esteetön näkymä järvimaisemaan.
”Ratkaisuna oli tilasarja, joka alkaa löylyhuoneesta, jatkuu täyskokoisen lasiseinän läpi oleskelutilaan, joka puolestaan jatkuu niin ikään täyskokoisen ja avattavan lasiseinän kautta ulkoterassille, josta avautuu laaja näkymä Vitträsk-järvelle”, Jarmo esittelee ratkaisuaan.
Espoon Laaksolahteen suunniteltu kaksikerroksinen omakotitalo on Jarmon mielestä ollut yksi hänen mielenkiintoisimpia projektejaan: ”Huolellinen suunnittelu ja vaihtoehtojen läpikäynti luonnosvaiheesta toteutussuunnitteluun oli mahdollista, kun tilaajan taholta ymmärrettiin kiireettömän aikataulun merkitys. Erinomainen yhteistyö tilaajan kanssa, ja täydellinen luottamus tilaajan taholta johti toiminnallisesti onnistuneeseen ja arkkitehtonisesti tyylikkääseen lopputulokseen.”
Tavallisesti omakotitalojen suunnittelu rajoittuu pääpiirustuksiin ja lupaprosessiin, mutta tässä kohteessa suunnittelu laajeni myös detaljitasolle, kun he saivat myös suunnitella muun muassa osan kiinteistä kalusteista, kuten sängynpäädyn ja siihen integroidut yöpöydät, sekä jopa ilmanvaihtoventtiilit. ”Tällaiset hankkeet edellyttävät luonnollisesti ennakkoluulotonta ja luottamuksellista suhdetta arkkitehdin ja tilaajan välillä,” Jarmo kertoo projektin erikoispiirteistä.
Yksi kohtuullisen kokoisista hankkeista on ollut Lavanvarustajankatu 6:n muutossuunnittelu toimistotalosta asuinrakennukseksi.
”Kyseessä on 1936 suojeluskunnan esikunnaksi valmistunut toimistotalo. Haasteena oli monipuolisen asuntojakauman muodostaminen ja toisaalta asumisen edellyttämän talotekniikan, kuten ilmanvaihtokanaviston, viemärien ja vesijohtojen, sovittaminen olevaan rakennusrunkoon,” Jarmo kuvaa hankkeen haasteita. ”Toisaalta pilari-laattarunko, jossa kantavia seinärakenteita ei juurikaan ollut, helpotti jossain määrin suunnittelua.”
Loppujen lopuksi huoneistoja saatiin muodostettua kaikkiaan 28 kappaletta, joiden koko vaihtelee noin 65 m2 ja 220 m2 välillä. Pihajulkisivun puolelle suunniteltiin ulokeparvekkeet kaikille asunnoille ja talon alle saatiin paikoitustilat 29 autolle. Pihakantta oli juuri sen verran, että Jarmo onnistui tiiminsä kanssa luomaan toimivan ja viihtyisän pihan leikkipaikkoineen ja viherkasveineen.
Julkisivujen kunnostushankkeissa haastavaa on Jarmon mielestä riittävien lähtötietojen löytäminen: ”Selvitystä tehdään hyödyntämällä arkistopiirustuksia, arkistovalokuvia ja välillä jopa rakennuksen valmistumisajankohdan sanomalehtiä. Vanhojen julkisivuvärien selvittämisessä tehdään yleensä yhteistyötä konservaattorin kanssa, mutta jos esimerkiksi rappaukset on jo jossain välissä uusittu, ei alkuperäisistä värisävyistä luonnollisestikaan ole mahdollista saada tarkkaa tietoa.”
Vanhoista sanomalehtikuvista on ollut hyötyä muun muassa Mechelinkatu 23:n julkisivujen kunnostuksessa ja ennallistamisessa. Valokuvista selvisi, että osa alkuperäisistä julkisivukoristeista oli jossain vaiheessa poistettu. Lisäksi vanhan maalipinnan alta saatiin osa värisävyistä selvitettyä, ja siten alkuperäiset koristeaiheet ja julkisivuvärityksen sävymaailma palautettiin.
Toinen julkisivukunnostushanke oli Espoon Tapiolassa sijaitseva Mäntytorni, joka on Aane Ervin suunnittelema 11-kerroksinen tornitalo. Rapatut julkisivut, ikkunat, ranskalaiset parvekkeet sekä kattoterassi pergolarakenteineen vaativat perusteellisen kunnostuksen.
Rakennus on suojeltu asemakaavalla, mikä toi mukaansa omat haasteensa. Ranskalaisten parvekkeiden kaiteiden osalta tulivat vastaan myös tämän päivän turvallisuusvaatimukset. Kaiteissa käytetty rautalankalasi ei ollut tarpeeksi kestävää nykyvaatimuksiin, joten he kehittivät tähän ratkaisun, jossa kuvio on tulostettu lasin päälle, mutta joka näyttää kuitenkin samalta kuin alkuperäiset kaiteet.
Jarmo Saari ja hänen tiiminsä ovat suhtautuneet kaikkiin hankkeisiin nöyrästi pyrkimyksenä tuottaa asiakkailleen lisäarvoa paneutuvalla ja huolellisella suunnittelulla koosta ja vaativuudesta riippumatta.
”Olemme pyrkineet vähäeleiseen, muotokieleltään ja materiaalivalinnoiltaan selkeisiin ratkaisuihin, joissa tilojen käytettävyys ja toiminnallisuus ovat keskeisiä tavoitteita. Modernismille tyypillinen minimalismi, jota hyvin kuvastaa ilmaisu ”less is more” on kyllä aivan tietoisesti vaikuttanut suunnittelutapaani,” Jarmo kuvaa työtapaansa.
Asiakkailtaan hän ja hänen tiiminsä ovat saaneet pääsääntöisesti kiittävää palautetta. ”Eräässä hankkeessa tilaajan taholta annettiin ymmärtää, että meidät valittiin, vaikka tarjouksemme ei ollut halvin, mikä kertoo, että ainakin osalla rakennuttajista arkkitehtitoimiston ammattitaito ja osaaminen menevät pelkän hintakilpailun edelle,” Jarmo iloitsee. ”Toisaalta on samalla kyllä todettava, että hintakilpailu alalla on välillä käsittämättömän raadollista.”
Jarmo Saari korostaa, että toimiston menestys on koko tiimin ansiota: ”Toimistomme osaava ja ammattitaitoinen tiimi on ollut voimavara, jonka osuus hankkeiden onnistumisessa on ollut aivan keskeinen. Viljo Revelliä vapaasti siteeraten ’it’s teamwork you see’.”
Kokonaisuudessaan voi todeta, että Jarmo Saaren piirustuspöydän koko on pienentynyt vuosien saatossa, mutta suuri innostus arkkitehtuuria kohtaan on ennallaan.