Paikalliskoordinaatiston vastinpisteiden määrittely

Mallinnus tehdään aina likelle malliorigoa, todellisen maailmakoordinaatiston tuhansien kilometrin mittakaava ei toimi 3D-malleissa. Tämä paikalliskoordinaatisto kytketään maailmakoordinaatistoon vastinpisteillä.

Paikalliskoordinaatiston vastinpisteet 

Vastinpisteet, yleensä origo ja kaksi muuta pistettä, ’VP1’ ja ’VP2’, ovat paikalliskoordinaatiston käyttämistä auttavia kohdistuspisteitä. Vastinpisteille kirjataan tietomalliselostukseen koordinaattilukemaparit paikalliskoordinaatistossa ja pohjakartan GK-koordinaatistossa, jolloin karttakoordinaateissa oleva aineisto on niiden avulla tarkasti kohdistettavissa paikalliskoordinaatistoon, ja toisin päin. 

Vastinpisteet esitetään mallissa kohdistuskappaleilla, jotta mallien oikea kohdistus yhdistelmämallissa on helppoa todeta visuaalisesti. 

Paikalliskoordinaatiston vastinpisteiden luominen 

Vastinpisteiden määrittely alkaa valitsemalla paikalliskoordinaatiston origo, eli ensimmäinen vastinpiste. Käytä pohjakarttaa, jossa on esillä koordinaatistoristit. Esimerkiksi Cetopon kartta-aineistossa tulee kuvan mukainen selkeä koordinaatistoruudukko mukana. Tarvittaessa voit pyytää koordinaattilukemat karttaan merkittyinä kaupungin karttayksiköltä, tai valmistella ne itse DWG:hen. 

Pohjakartan liittäminen malliin 

Kartta tuodaan mallin työkuvaan, jossa sitä on helpointa käsitellä. Myöhemmin esimerkiksi asemapiirrosta tehdessäsi voit kopioida kartan johonkin kerrokseen, mutta muutoin kartta on paras pitää mallista erillään työkuvassa ja käyttää sitä häämökuvana. Näin kartta ei vahingossa muokkaudu, eikä aiheuta suurella mittakaavallaan ongelmia. 

1. Tee Archicadiin itsenäinen työkuva nimeltä "Pohjakartta GK". Liitä GK-koordinaateissa oleva kartta-DXF/DWG työkuvaan ulkoisena piirustuksena.  
2. Kohdista kartan origo työkuvan origoon, jolloin varsinainen karttapiirros on kaukana origosta. (Origo voi olla tarpeen merkitä DXF/DWG-tiedostoon etukäteen, jotta saat sen kohdistettua varmuudella.) 
3. Jos kartassa ei vielä ole koordinaatteja näkyvillä, niitä voi esittää Koordinaattimitat-objektilla. Räjäytä objektit lopuksi teksteiksi, jotta niiden lukemat eivät pääse myöhemmin muuttumaan.

Paikalliskoordinaatiston origon ja kahden muun vastinpisteen valinta

Origon sijainti tulee valita siten, että kohde tontteineen on paikalliskoordinaatistossa origosta itään ja pohjoiseen, eli niiden koordinaattiarvot ovat positiivisilla akselisuunnilla. Varmista origoa valitessasi myös, ettei origon tai muiden vastinpisteiden yläpuolelle sijoitu mitään laajemman ympäristönkään mallisisältöä - pisteiden käyttö on sujuvinta, jos ne eivät helposti peity malligeometrian taakse. 

Vastinpisteet on käytännöllisintä asettaa pohjakartan koordinaattitasalukemiin, eli 50 tai 100 metriin päättyviin E/X- ja N/Y-lukemiin. Kartan koordinaatit ovat muutenkin suuria lukuja, ja tällaisina tasalukemina ne ovat helpompia käsitellä.  

Ensimmäinen vastinpiste on siis paikalliskoordinaatiston origo, ja idän VP1 ja pohjoisen VP2 sijaitsevat origosta esim. 50 tai 100 metrin päässä. Itse rakennuksen geometriassa on aina suunnitteluvaiheesta johtuvia eroja, ja tontin nurkkapisteetkin voivat hankkeen aikana tarkentua, joten vastinpisteiden riippumattomuus varsinaisesta kohteen geometriasta on varminta. 

1. Merkitse origo sekä vastinpisteet VP1 ja VP2 työkuvassa kartan päälle esimerkiksi 1x2 m suorakaiteen nurkalla.  
   
   
   
   
2. Tee sitten uusi työkuva, "Pohjakartta Paikalliskoordinaatisto" ja kopioi karttapiirustus sekä merkinnät siihen. Siirrä kartta tässä työkuvassa siten, että paikalliskoordinaatiston origo on sisäisessä origossa. 
   
   
3. Tee vielä uusi työkuva, "Pohjakartta Sisäinen koordinaatisto", ja kopioi karttapiirustus ja merkinnät siihen. Kierrä ne nyt siten, että kartan suunta vastaa rakennuksen suuntaa mallissa. Tämän kierretyn kartan avulla asetat mallissa Mittauspisteen pohjoissuunnan, ja myöhemmin voit kopioida sen käyttöön asemapiirroksessa.