Rakentamisen tiedonhallinnan pilvisiirtymä

Kansainväliset rakentamisen ISO-standardit, kuten ISO-19650, edellyttävät monialaisten työryhmien yhteistyötä rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Syitä tähän ovat sekä tarve ilmastovaikutusten arviointiin että ylipäätään elinkaaren aikaisen tiedonhallinnan tehostaminen.

Suomessa vaatimusta toteutetaan kansallisen digitalisaatio- ja kansallisen digikaksoshankkeiden osana, käytännössä monelle näkyvimmin sähköisenä rakennuslupavaatimuksena. Yhä suuremmalle osalle alan suunnittelijoista termit, kuten LCA ja ESG, ovat myös tulleet tutuiksi tilaajien tietomallivaatimusten kautta. Vihreän siirtymän tehokas toteutus vaatii sekä yksityiskohtaisempaa suunnittelua että parempaa tiedon hallintaa. Monialainen yhteistyö, yhden koordinoidun tuotoksen aikaansaamiseksi tehokkaasti ei onnistu ilman yhteisten tiedonhallintaympäristöjen (CDE:n) käyttöä.

IFC 5 -VERSIO TULEE OLEMAAN LINKITETTY TIETIKANTA

Suomessa IFC 4 tai uudempi on valittu viralliseksi arkistokelpoiseksi tiedostomuodoksi, välineeksi, jolla rakennuslupa jatkossa haetaan. Mallimuotoisena kokonaisena suunnitelmasisältönä on se kenties merkittävin rakentamisen avoin standardi. Tuleva versio 5 parantaa työn tehokkuutta vähentämällä tiedostojen käyttöä, joka on mielestäni merkittävin rakentamisen tiedon virtauksen haaste, siirtymällä rakeistettuun tiedonsiirtoon.

Tulevan version asettamien vaatimusten ratkaisu yhteistyössä vaatii ennennäkemättömän kehityspanoksen kaikkiin IFC-standardia tukeviin tietomallinnusohjelmistoihin. Valtaosa rakennusalan ohjelmistoista on jo siirtynyt tilauspohjaiseen malliin sekä nopeamman toimituksen mahdollistamiseksi että kasvavien kehityskustannusten kattamiseksi. Perinteiset pysyvästi (perpetual) lisensoidut työpöytäohjelmistot, joita käytetään vanhoina versioina, eivät ole kilpailukykyisiä, yhteensopivia tulevien vaatimusten, saati toisten ohjelmistojen kanssa. Tilauspohjainen ohjelmisto sen sijaan on aina ajan tasalla.

EI VALMISTU HUOMISEKSI

BuildingSmartin ja ohjelmistovalmistajien yhteistyö uuden version määrittelyyn on alkanut viisi vuotta sitten; versiolle neljä toteutus vei yli kymmenen. Tämän vuoksi arvioisin, että version 5 käyttööntulon ennuste on aikaisintaan seuraavan viiden vuoden sisällä, mahdollisesti kauempana. Tiedostoina haettavaa IFC-pohjaista rakennuslupaa tullaan siis käyttämään jonkin aikaa. Sen jälkeen optimaalisesti toimiva suunnittelijan, rakentajan, muun osapuolen ohjelmisto kenties lähettää ja hakee muutoksia tiimityönomaisesti rakennusvalvonnan tietokantaan ja kannasta. Osalle osapuolista riittää tietomallin katselu- ja kommentointimahdollisuus selaimeen upotetun (esimerkiksi BIMx-katselimen) tai mobiililaite-käyttöliittymän avulla.

PILVIPOHJAINEN YHTEISTYÖ ON JO KÄYTÖSSÄ; KEHITTYY KOHTI TULEVAA

Archicadiä käyttävän pääsuunnittelija-arkkitehdin näkökulmasta monialainen yhteistyö ja koordinointi on helpoimmin tehtävissä BIMcloudin tiimityö-ympäristössä. Onhan osittain edellä mainitun kaltainen tiimityö ollut Archicad-tiimeissä arkea jo pitkään. Skaalautuvana ja ketteränä avaimet käteen versiona sopii BIMcloud Saas kaikenkokoisiin toimistoihin ja hankkeisiin.

Ensimmäinen Archicad-tiimityön sukupolvi ilmestyi vuonna 1997 (Archicad-versio 5.1), toinen 2009 (Archicad-versio 13) ja kolmas ilmestyy (?). Tietosisältö, käyttäjämäärä, kehityskustannukset ja monimutkaisuus ovat kasvaneet versioiden välillä logaritmisesti. Teknisesti samalla on siirrytty muokkausalueen varauksesta, elementtien ja attribuuttien varaukseen ja siirrytään kohti yksittäisen ominaisuuden/metatiedon varausmahdollisuutta. Kutsuisin kolmatta sukupolvea aidoksi digikaksoseksi, jota useampi taho voi päivittää. Tiimityön edelläkävijä Graphisoft julkisti uudenlaisen sovittuva hybridi (adaptive hybrid framework) kehitystapastrategiansa 40-vuotispäivillään.

LINKKEJÄ

IFC 5 -määritelmät BuildingSmartin sivuilla 
ISO 19650-1 -standardi SFS-kaupassa 
CDE-määrittely 
RYHTI-sivut 
ISO-standardien ilmainen esikatselu- ja selailusivusto