Olet ehkä jo kuullutkin viime vuonna käynnistyneestä Ryhti-hankkeesta, mutta mitä hanke pitää sisällään, ja miten hanke ja hankkeen tuoma uusi tietojärjestelmä vaikuttavat arkkitehtien ja suunnittelijoiden jokapäiväiseen työhön? Muun muassa näiden kysymysten selvittämiseen olen haastatellut ympäristöministeriön erityisasiantuntijaa Jari Vaarmaa.
Tällä hetkellä rakennetun ympäristön tiedot hajautuvat Suomessa useisiin eri järjestelmiin eri tahoille. Tietojen käyttö on hankalaa, sillä ne on tallennettu eri muodoissa. Tiedoissa on puutteita, eivätkä järjestelmät toimi yhteen. Tähän tarpeeseen syntyi ympäristöministeriön koordinoima Ryhti-hanke, jossa on mukana muun muassa Kuntaliitto, Maanmittauslaitos sekä Digi- ja väestötietovirasto. Tulevan tietojärjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE).
Hankkeessa mukana on myös ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jari Vaarma. Hän on vuonna 2008 valmistunut arkkitehti, joka opiskeli pitkänä aineenaan yhdyskuntasuunnittelua, mutta päätyi kuitenkin jo opiskelijana työelämään tekemään rakennussuunnittelua yksityiselle puolelle. Tietomallinnus oli tuolloin tosissaan lyömässä itseään läpi, joten Jari Vaarma päätyi syventymään siihen ja hoitamaan rakennushankkeiden tietomallikoordinaattorin tehtäviä suunnittelutyön ohessa. ”Näissä puuhissa viihdyin kymmenisen vuotta, kunnes siirryin julkiselle puolelle Tampereen kaupungille, jossa työskentelin rakennusvalvonnassa ja asemakaavoituksessa. Yhdistävä tekijä kaikissa näissä tehtävissä on ollut digitalisaatio ja kehitystyö eri näkökulmista. Tällä taustalla olen nyt ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa työskentelemässä alueidenkäytön suunnittelun digitalisaation ja sen monien rajapintojen parissa”, Jari Vaarma kuvaa taustaansa.
”Osana yhteiskunnan digitalisaatiota myös rakennettua ympäristöä koskevan tiedon hallinta uudistetaan valtakunnallisesti”, Jari Vaarma kertoo. ”Hankkeessa luodaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä" sekä edellytykset uudelle, yhteiselle toimintamallille. ”Digitalisaatiossa on kyse laajemmasta asiasta kuin teknologiasta ja sen tuomista hyödyistä, kyse on toimintatapojen ja kulttuurin muutoksesta.”
Ryhti-hanke kokoaa alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot saataville yhtenäisessä muodossa. Keskiössä on tiedon yhteentoimivuus. Tämä tarkoittaa, että tietojen tulee olla helpon saatavuuden ja käytettävyyden lisäksi yhteentoimivassa muodossa, jotta yhteisen tietopääoman hyödyntämisestä saadaan kustannus- ja aikaetua rakennetun ympäristön toimijoille niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.
© Ympäristöministeriö
Rakennetun ympäristön tietojen yhteentoimivuuden varmistamiseen on asetettu yhteistyöryhmä, joka kokoaa yhteen kiinteistö- ja rakennusalan sekä alueidenkäytön suunnittelun toimijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Yhteistyöryhmään kuuluu myös sihteeristö sekä kolme teemaryhmää: semanttinen yhteentoimivuus, kokonaisarkkitehtuuri ja standardisointi.
Semanttisella yhteentoimivuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki tahot ymmärtävät yhteiset käsitteet samalla tavalla, eikä informaation merkitys muutu, kun tietoa siirretään eri tietojärjestelmien välillä organisaatiosta toiseen. Rakennetun ympäristön toimialalla semanttista yhteentoimivuutta edistetään sopimalla yhteisistä käsitemäärittelyistä, koodistoista ja tietorakenteista.
Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Sen teemaryhmän tehtävänä on yhteensovittaa rakennetun ympäristön keskeiset prosessit ja tietovirrat osana julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä yhdistää eri tahoilla tehtyjä selvityksiä, raportteja ja analyyseja kokonaiskuvan muodostamiseksi.
Rakennetussa ympäristössä on käynnissä murros kohti kolmiulotteista, kansallisesti ja kansainvälisesti yhteentoimivaa tietomallia. Jotta kattava mallinnus voi toteutua, tulee digitalisaation perustua yhteisiin tapoihin toimia, eli yhteisiin standardeihin. Standardisoinnin teemaryhmän tehtävänä onkin tukea avointen kansainvälisten standardien käyttöönottoa ja vaikuttaa niiden kehittämiseen sekä edistää standardisointiin liittyvää yhteistyötä kansallisella tasolla. Standardien ansiosta tiedonrakenteet ovat koneluettavia ja samoja kaikille toimijoille. Ne tehostavat tiedonhallintaa ja hyödyttävät tiedon käyttäjiä.
© Ympäristöministeriö
”Hankkeen pohjalla on hallitusohjelman kirjaus. Ryhti-hanke (2020–2024) tuottaa pohjan paremmalle tiedolle, kun eri viranomaisten hajanaista kaava- ja rakennustietoa yhteismitallistetaan ja vakioidaan yhteentoimivuusmenetelmän avulla”, Jari Vaarma toteaa.
”Tyhjästä ei onneksi ole tarvinnut lähteä liikkeelle, vaan vuosien saatossa on tehty arvokasta pohjatyötä. Hanke vastaa rakennetun ympäristön tiedonhallinnan tarpeisiin. Uudistus vähentää tiedon päällekkäistä tallentamista sekä parantaa sen ajantasaisuutta ja yhteentoimivuutta. Käyttäjät saavat tarvitsemansa tiedon aiempaa helpommin.”
Ryhti-hankkeen tehtävänä on luoda uusi, yhdenmukaisempi tapa hallita, käyttää ja hyödyntää rakennetun ympäristön tietoa. Tavoitteena on siis keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa. Tiedot luodaan vain yhden kerran, sovitussa muodossa yhteiseen valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat ajantasaisina ja luotettavasti kaikkien järjestelmien saatavilla. Näin helpotetaan tiedon käyttäjien työtä. Käytettävyys on tärkeässä roolissa tietojärjestelmän tekemisessä.
”Ympäristöministeriön koordinoiman Ryhti-hankkeen tavoitteena on auttaa julkista ja yksityistä sektoria siirtämään rakennettu ympäristö digiaikaan. Uudistus parantaa tiedon yhteentoimivuutta, laatua ja saatavuutta. Se myös keventää tiedonhallinnan vaatimia resursseja. Hanke koskettaa hyvin laajoja ja erilaisia tahoja, ja siihen kohdistuu suuria odotuksia. Parhaimmillaan Suomeen voidaan yhdessä luoda rakennetun ympäristön tiedon edelläkävijämalli, joka kiinnostaa myös maailmalla”, tiivistää Jari Vaarma Ryhti-hankkeen keskeiset tavoitteet.
”Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (RYTJ) toteuttaja ja vastuuviranomainen on Suomen ympäristökeskus (SYKE). Ensimmäisen vaiheen määrittelytyö valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä, jonka jälkeen käynnistyy toteutus. RYTJ otetaan vaiheittain käyttöön 2024 alkaen. Ensi vaiheessa varmistetaan kyky ottaa vastaan tietomallimuotoisia aineistoja rajapinnoilla, joiden avulla järjestelmään on mahdollista liittyä. Lainsäädännöstä ja sen siirtymäsäännöksistä riippuu, milloin viranomaisia velvoitetaan liittymiseen”, Jari Vaarma käy hankkeen aikataulua läpi.
Ryhti-hankkeen aikataulu © Ympäristöministeriö
Ryhti-hanke ja sen aikataulu kytkeytyy useisiin muihin, alan digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. Keskeisin on käynnissä oleva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus. Jari Vaarman mukaan uuden tietojärjestelmän käyttöönoton ”tarkka aikataulu on vielä auki, mutta se tullaan toteuttamaan tietoaineisto kerrallaan vaiheistettuna eikä kertarysäyksellä. Samaan aikaan ensimmäisen version valmistelun kanssa kehitetään jo seuraavia. Eri toimijat voivat alkaa hyödyntää tietojärjestelmää sitä mukaa kun sinne alkaa kertyä aineistoja.”
Hankkeen suunnitelman mukaan uudet kaavoitus- ja rakentamislaki sekä laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä astuvat voimaan vuonna 2024. Samana vuonna alkavat uuden tietojärjestelmän ylläpito- ja jatkokehitystyöt. ”Tietojärjestelmähankkeen pitkän aikavälin tiekartta ulottuu vuoteen 2030. Tuolloin Suomessa on visiomme mukaan maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova rakennettu ympäristö”, Jari Vaarma kertoo Ryhti-hankkeen pitkän aikavälin visiosta.
”Vaikutukset näyttäytyvät varmasti eri tavoin talopuolen suunnittelijoille kuin kaavoittajille. Yleisesti vaatimus tietomallimuotoisuudesta tarkoittaa suunnittelun muuttumista etupainotteisemmaksi, tästä on jo kokemuksia rakennusteollisuuden suunnitteluketjuista, jossa menettelyt ovat jo osin vakiintuneet. Alueidenkäytön suunnittelu tulee tässä asiassa takamatkalta. Talopuolella uutena tulee tietomallimuotoisten (IFC) rakennussuunnitelmien hyödyntäminen lupaprosessissa. Kyse on ennen kaikkea vakioinnista ja yhteisten pelisääntöjen opettelemisesta ja noudattamisesta”, Jari Vaarma toteaa.
Kysyessäni Ryhti-hankkeen hyödyistä arkkitehdeille ja suunnittelijoille, Jari Vaarmalle tulee ensimmäisenä mieleen suunnittelun lähtötietojen saatavuuden helpottuminen: ”Jos tulevaisuudessa saa koko valtakunnan aineistot yhteismitallisina ja yhteentoimivina samasta paikasta, niin onhan se mullistavaa. Erityisesti tämä helpottaa useiden eri kuntien alueilla toimivien ammattilaisten työtä.”
Jari Vaarma tekee haastattelussa selväksi, miksi uusi tietojärjestelmä tulee tarpeen suunnittelutyössä: ”Valitettavan usein suunnitteluprosesseissa syntyvää tietoa ”tyhmennetään” välivaiheissa, kuten viranomaiskäsittelyissä ja kirjataan sitten kerta toisensa jälkeen uudelleen eri järjestelmiin. Tämä on törkeää haaskausta ja siitä on päästävä eroon.”
Uusi, valtakunnallinen tietojärjestelmä tuo mukanaan lukuisia mahdollisuuksia ja hyötyjä. Rakennetun ympäristön valtakunnalliset tiedonhallinnan prosessit, vastuut ja roolit selkeytyvät, ja ajantasainen rakennustieto liikkuu sujuvammin valtion viranomaisten ja kuntien välillä. Sen lisäksi myös kokonaiskuva alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta vahvistuu, kun aluerajat ylittävä tieto on saatavissa koneluettavassa muodossa yhdestä paikasta. Tästä johtuen viranomaisprosessit tehostuvat, sillä päällekkäisen tiedon kerääminen vähenee.
© Ympäristöministeriö
Uuden keskeisen tietojärjestelmän ansiosta rakennusten systemaattinen käyttö ja huolto tehostuvat. Saatavilla oleva muutos- ja korjaushistoria tarjoaa omistajalle, ostajalle tai rahoittajalle paremman käsityksen kohteen laadusta ja arvosta. Myös rakentamisen hiilijalanjälkeä ja alueiden käyttöä voidaan arvioida ja seurata tarkemmin.
Ryhti-hankkeella ja uudella tietojärjestelmällä on suoraa hyötyä myös arkkitehdeille ja suunnittelijoille, sillä ajantasainen tieto auttaa suunnittelussa ja helpottaa arkea monin tavoin. Ajantasaista ja luotettavaa tietoa voi hyödyntää päätöksenteossa, ja tehdä sen pohjalta tarkempia mallinnuksia, tilastoja ja ennusteita.
Uusi tietojärjestelmä tuo Jari Vaarman mukaan paljon uusi mahdollisuuksia: ”Avoin data on siitä mielenkiintoista, että tarjonta synnyttää usein sellaisia sovelluksia ja alustataloutta, joita emme välttämättä osaa vielä kuvitellakaan. Tässä avautuu uusia mahdollisuuksia suunnittelijoille, analyytikoille, sovelluskehittäjille ja ties keille kehittäjille.”