JVR-Rakenne Oy tarjoaa massiivipuisten puukerrostalojen suunnittelua, tilaelementtien tuotantoa sekä kerrostalojen rakentamista kaikki saman katon alta. Keskustelin rakennusalan diplomi-insinööri ja arkkitehti Jaakko Vänttilän kanssa yrityksestä, massiivipuisesta moduulirakentamisesta ja tilaelementtitekniikasta.
JVR-Rakenne Oy oli alun perin vuonna 2013 perustettu rakennusliike. Toiminnan alussa yritys teki betonikerrostaloja. Muutos tuli vuonna 2015, kun yrityksen toteuttama kerrostalo, Jyväskylän Puukuokka, voitti Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon sekä Puupalkinnon. Jyväskylän Puukuokka I oli yrityksen ensimmäinen CLT-tilaelementeistä valmistettu puukerrostalo, joka valmistui ensimmäisenä kolmen kerrostalon kokonaisuudesta vuonna 2014. Siitä lähtien JVR-Rakenne on toteuttanut pelkästään massiivipuisia puukerrostaloja. ”Jyväskylän Puukuokka on meidän yksi tunnetuimmista referenssikohteista. Sinne rakennettiin Puukuokka I:n lisäksi kaksi muutakin taloa. Siinä on kolme rakennusta vierekkäin,” Jaakko esittelee yrityksen ensimmäistä massiivipuista puukerrostalokohdetta.
Jyväskylän Puukuokka I valmistui vuonna 2014 ja oli yrityksen ensimmäinen CLT-tilaelementeistä valmistettu puukerrostalo. Valokuvat: Mikko Auerniitty
Jaakko Vänttilä astui mukaan kuvioihin vuonna 2019, sen jälkeen, kun hän oli työskennellyt arkkitehtinä vajaa kymmenen vuotta rakennusliikkeessä ja suunnittelutoimistossa. Vuonna 2019 hän oli mukana suunnitteluun keskittyvän yhtiön JVR Plus Oy:n perustamisessa. JVR-Rakenne Oy tuli osakkaaksi uuteen yritykseen, joka suunnitteli massiivipuisia CLT-puukerrostaloja.
Vuonna 2021 JVR-Rakenne Oy ja JVR Plus Oy päättivät yhdistyä ja mukaan yhteisyritykseen tuli myös tilaelementtien valmistaja ProModules Oy. Yhdistyminen toteutui alkuvuonna 2022 ja yhtiö on vuoden alusta lähtien toiminut JVR-Rakenne Oy:n nimessä. Kun yhtiö kokoaa saman nimen alle suunnitteluyhtiön, tilaelementtitehtaan sekä rakennusliikkeen, se pystyy tarjoamaan koko paketin suunnittelusta valmiiseen kerrostaloon. Suunnittelussa hyödynnetään kuitenkin myös laajasti ulkopuolisia konsultteja.
Tilaelementtien valmistus Kauhajoen tehtaalla. Kuva: JVR-Rakenne Oy
Kokonaisuuden tarjoaminen on yksi erottuva tekijä muihin vastaaviin yrityksiin verrattuna. Toinen erottava tekijä on se, että yritys on fokusoitunut pelkästään CLT-tilaelementti-asuinkerrostaloihin. ”Me emme tee mitään muuta. Me teemme vain CLT-tilaelementti-asuinkerrostaloja. Ja kun me fokusoimme pelkästään siihen, niin me voimme sanoa, että olemme parhaita siinä alalla”, Jaakko kertoo. Yrityksen tavoitteena onkin rakentaa maailman parhaita ekologisia koteja suomalaisille kaupunkilaisille.
JVR-Rakenne keskittyy CLT-puukerrostaloihin, eikä käytä betonisia perustuksia lukuun ottamatta muita materiaaleja runkorakenteissa. CLT eli Cross Laminated Timber tarkoittaa ristiinliimatuista laudoista muodostuvaa massiivipuulevyä. ”CLT-elementtien etu on siinä, että saamme sillä jäykän rakennusrungon ja voimme helposti tehdä kahdeksankerroksisia tai tarvittaessa korkeampiakin kerrostaloja pelkästään massiivipuu-CLT-levyn avulla,” Jaakko tiivistää CLT-levyjen käyttämisen etuja.
Runsas puunkäyttö on hyvä ratkaisu myös hiilen sidonnan kannalta. Massiivipuiset asunnot ovat terveellinen ja kestävä vaihtoehto asukkaalle, luonnolle ja yhteiskunnalle. Ekologisuus onkin hyvin tärkeä JVR-Rakenteelle ja sen toiminnassa. Yritys käyttää asunkerrostaloissaan suurimmalta osalta paikallista suomalaista puuta. Jonkun verran puuta tuodaan myös Latviasta.
Kuopion kahden seitsemänkerroksisen kerrostalon hanke on ensimmäinen projekti, jossa JVR-Rakennus Oy vastaa kokonaisuudessa suunnittelusta. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy
Puun rakennusmateriaalina käyttämisen lisäksi ekologisuuden tärkeys näkyy myös siinä, että he ajattelevat puukerrostalojen suunnittelussa myös rakennusosien kierrätettävyyttä. ”Kun kasaamme kerrostalon tilaelementtitekniikalla palikoista päällekkäin, niin visionamme on, että samalla tavalla voisimme myös purkaa ne pois. Tavallaan voisimme esimerkiksi ottaa talosta yhden asunnon pois, nostaa se alas, uudistaa siihen tekniikkaa ja siirtää se sen jälkeen uuteen paikkaan uuteen käyttötarkoitukseen. Tämä on sellainen visio meillä, että me pystymme kierrättämään näitä asuntoja uusimmalla tekniikalla vaikka 50 vuoden välein. Vaikka 50 vuotta yhdessä paikassa, sitten uusitaan, sitten 50 vuotta toisessa paikassa, uusitaan ja taas 50 vuotta sitten seuraavassa paikassa”, Jaakko kertoo yrityksen ekoloogisesta visiosta.
Puurakennukset voivat oikeissa olosuhteissa kestää satoja vuosia. Tämän osoittavat esimerkiksi Norjan 1600-luvulla rakennetut hirsikirkot. Ekologisuusajattelu ei liity pelkästään rakentamiseen ja tilaelementtien uudelleenkäyttämiseen, vaan rakennuksen käyttöiän päättyessä puumateriaali on purkamisen jälkeen mahdollista uusiokäyttää ja lopulta hävittää ekologisesti polttamalla sitä osana energiantuotantoa.
JVR-Rakenteen hankkeet ovat pääosin pääkaupunkiseudulla, mutta myös Suomen muissa isoimmissa kaupungeissa. Puukerrostaloja on pääkaupunkiseudun lisäksi toteutettu tähän mennessä Lahteen, Jyväskylään, Kuopioon ja Tampereelle.
Keväällä 2022 on valmistumassa kahdeksankerroksinen massiivipuinen moduulikerrostalo Kirkkonummen Masalaan Kirkkonummen vuokra-asunnot Oy:lle, ja se käsittää 85 asuntoa. Yksi puukerrostalo on tällä hetkellä rakenteella myös Lahteen. Hankkeessa on parhaillaan käynnissä tilaelementtien tuotanto tehtaalla sekä valmisteleviä töitä työmaalla. Kuopiossa on nyt käynnissä kahden seitsemänkerroksisen kerrostalon hanke, josta toinen talo on valmistunut viime kesänä ja toinen on työn alla ja valmistuu tänä vuonna. Kuopion projekti on yksi Jaakon mielekkäimmistä, koska se on ensimmäinen projekti, jossa yritys vastaa kokonaisuudessa suunnittelusta. Näiden kohteiden lisäksi suunnitteilla on muiden muassa kaksi isoa korttelikohdetta, toinen Helsingin Pasilaan ja toinen Jyväskylään, sekä puukerrostalo Loviisan asuntomessuille.
”Viime vuonna valmistui Espoon Tapiolaan 13-kerroksinen puukerrostalo Helsingin opiskelija-asuntosäätiölle. Se on korkein tähän mennessä rakentamamme massiivipuinen puukerrostalo. Siinä on 12 asuinkerrosta ja ylhäällä kolmannessatoista kerroksessa ovat muun muassa yhteistilat ja saunatilat,” Jaakko esittelee yrityksen tähän mennessä korkeinta kohdetta.
Hoas Tuuliniitty, 13-kerroksinen puukerrostalo Espoon Tapiolassa. Valokuva: Miika Ullakko
Heti suunnitteluyhtiön perustamisesta lähtien käytössä on ollut ArchiFrame ohjelmistona. Jaakko on käyttänyt ohjelmistoa suunnittelussa aikaisemminkin. ”Valitsimme ArchiFramen sen takia, että se on rakennettu Archicadin pohjalle, koska olemme todenneet, että suurin osa arkkitehdeista käyttää Archicadiä, ja haluamme minimoida uudelleenmallinnusta, kun siirrämme suunnittelualalta toiselle. Kun arkkitehti suunnittelee Archicadillä, otamme mallin suoraan käyttöön ja rakennamme sen päälle lisää. Ei oteta mallia jostakin toisesta systeemistä ja rakenneta uutta mallia toisella systeemillä, koska siinä tulee virheitä ja laatu heikkenee. Meidän ajatuksemme on se, että käytämme yhtä mallia mahdollisimman tehokkaasti. Siksi käytämme ArchiFramea jokaisessa hankkeessa. Meillä onkin periaatteessa vaatimus, että arkkitehti käyttää Archicadia, jotta meidän ei tarvitse tehdä uudelleenmallinnusta,” Jaakko tiivistää ArchiFramen valintaa ja etuja. ”Käytännössä tämä periaate ei aina toteudu, koska osa arkkitehdeista käyttää muita järjestelmiä, eivätkä rakenne- ja LVI- ja sähkösuunnittelijat vielä juurikaan käytä kyllä Archicadiä, mutta heiltä otamme omaan malliimme IFC-mallin.”
Parasta ArchiFramessa ovat Jaakon mielestä ohjelmiston laajat ja monipuoliset muokkausmahdollisuudet: ”Jos et pysty ArchiFramella tekemään jotain tiettyä juttua automaattisesti, niin aina löytyy manuaalinen tapa toteuttaa se, tavalla tai toisella. Et jää kiinni siihen, että järjestelmällä ei pysty tekemään jotakin, koska semmoista ominaisuutta ei ole rakennettu, vaan löydät siihen aina kiertotien tavalla tai toisella. Ja onhan se käytettävyydeltään hyvä järjestelmä ja erittäin monipuolinen ominaisuuksiltaan.”
Suunnittelussa he hyödyntävät myös ArchiFramen suhteellisen uutta CLT-ominaisuutta. Järjestelmä on Jaakon mukaan hyvä ja toimiva. Toki se ei ole täydellinen, vaan parantamisen varaa löytyy aina. Mutta tähänkin on ratkaisu, sillä ArchiFramen käyttäjät voivat kehittää ohjelmisto yhdessä tuotteen kehittäjän kanssa. ”Me olemme esitelleet useita kehitysehdotuksia ja niitä on myös toteutettu. Tavallaan tämä on ohjelmiston yhdessä kehittämistä. Me toteutamme suunnittelun ja ideoimme kehityskohteita ja sitten viestitämme niitä ohjelmistokehittäjälle, ja hän pyrkii niitä toteuttamaan,” Jaakko kertoo tyytyväisenä.
JVR-Rakenne Oy:n suunnittelijat ovat laatineet omaa puukerrostalojen ja niiden tilaelementtien suunnitteluun sopivaa aloituspohja. Tämän lisäksi he ovat luoneet suunnitteluohjeistusta arkkitehdeille, millä tavalla heidän pitäisi tehdä suunnittelua, koska yrityksen suunnittelijat ottavat arkkitehtimallin suoraan käyttöön ja käyttävät sitä jatkosuunnittelussa. Heillä on siis tiettyjä vaatimuksia arkkitehtimallille, jotta työ olisi mahdollisimman mutkatonta ja virheetöntä.
Suunnittelu sisältää monta vaihetta. Suunnittelijat suunnittelevat ensin rakennuksen kokonaisuutta ja ulkomuotoa ja pilkkovat sen sitten osiksi. Ensinnäkin he muodostavat tilaelementit ja sen jälkeen he suunnittelevat jokaista tilaelementtiä elementti elementiltä, siis esimerkiksi jokainen seinä, katto ja lattia erikseen. Suunnittelijoiden pitää tehdä hyvin yksityiskohtaiset suunnitelmat, joissa on monta vaihetta. He tekevät muun muassa yksityiskohtaiset valmistuspiirustukset tehtaalle puukerrostalon jokaisesta elementtistä ja tilaelementtikokonaisuudesta. Lisäksi he valmistavat työmaalle asennussuunnitelmat koko kerrostalosta.
Kirkkonummen Masalaan on vaslmistumassa kahdeksankerroksinen massiivipuinen moduulikerrostalo keväällä 2022. Kuva: JVR-Rakenne Oy
”Tilaelementtisuunnittelu vaatii sen, että suunnittelemme ensin rakennuksen ulkomuotoa, siiten rakenteet, kaiken tekniikan, kuten viemärit, vesijohdot, sprinklerit, ilmanvaihdot ja muuta tekniikkaa. Meidän suunnittelumme vetää yhteen loppujen lopuksi kaikki suunnittelualat. Toki joku muu suunnittele tekniikan toteuttamisperiaatteet, mutta me mallinnamme ne sitten järjestelmään, jotta pystymme niistä tekemään toteutuspiirustukset,” Jaakko kuvailee suunnittelutyön monipuolisuutta.
Jaakko muistuttaa, että tietomallin käyttö puukerrostalojen suunnittelussa tuo paljon muitakin hyötyjä kuin 3D-mallin ja rakennuksen ulkomuodon kuvaamisen. Tietomallissa on paljon tietoa, joka on hyvin tärkeää. JVR-Rakenne pyrkiikin hyödyntämään kaikkea mallissa olevaa ominaisuustietoa. Yksi kohta, missä ominaisuustietoja hyödynnetään, on se, että suunnittelijat laativat CLT-levytehtaalle valmiit työstökuvat. Tietomallin pohjalta tehtaan työntekijät pystyvät ohjelmoimaan tehtaan työstökoneet sillä tavalla, että koneet ja robotit voivat työstää CLT-levyt automaattisesti.