Arkkitehtitoimistot ympäri maailmaa kilpailevat uusista lahjakkaista osaajista, eikä Suomi ole poikkeus. Perinteisen ammattitaidon lisäksi arkkitehdin työtä värittää yhä enemmän teknologia ja digitalisaatio. Tietomallinnus on juurtunut nopeammin toimistoihin kuin oppilaitoksiin, mikä horjuttaa opintojen ja työelämän välistä siltaa. Tuore kyselytutkimus valottaa toimistojen rekrytointiin liittyviä toiveita ja pelkoja. Vastata voi edelleen (linkki jutun lopussa), ja laajemmat tulokset julkistetaan myöhemmin.
Millaista työvoimaa arkkitehtuuriala sitten kaipaa? Onko tärkein palkkausperuste taiteellinen, tekninen vai käytännöllinen? Graphisoft Global Recruitment Survey kerää toimistoilta vastauksia aiheeseen liittyen. Yli tuhat on jo vastannut, myös ilahduttavan moni suomalainen. Katso välitulokset syyskuulta ja mieti, mukailevatko ne teidän toimistonne tai oppilaitoksenne näkemystä.
Tulosten mukaan useimmat toimistot kiinnittävät erityishuomiota BIM-/CAD-osaamiseen palkatessaan tuoreita kasvoja: 66 % vaatii ohjelmistojen käyttötaitoja, 59 % BIM-ajattelutapaa.
Mikä sitten on paras tapa tukea näitä taitoja? Kyselyn mukaan parhaiten toimivat käytännön valmennus työn ohessa (69 %), organisaation sisäinen koulutus (53 %) ja ulkoiset koulutukset (40 %).
Toimistojen valmiudet kouluttaa itse henkilöstöään vaihtelevat varmasti paljonkin. Koska suurin osa toimistoista on pieniä, rajalliset resurssit ohjautuvat ennemmin projekteihin kuin sisäiseen koulutukseen. Diginatiivit tulokkaat ovat syystäkin kysyttyjä.
Monet toimistot yhdistelevät sisäistä ja ulkoista koulutusta. Tämä näkyy myös M.A.D.in, nykyisen Nordic BIM Groupin, koulutusmyynnissä: räätälöityjä toimistokohtaisia koulutuksia pidetään yhtä paljon kuin avoimia.
Millainen onkaan ihanteellinen vastavalmistunut työnhakija – luova taiteilija, insinöörimäinen teknikko vai ohjelmistotaituri? Nykyarkkitehdin työn monipuolisuutta kuvaa hyvin, että kaikki profiilit saivat likimain yhtä paljon kannatusta: taiteilija 36 %, insinööri 33 %, digitalisti 31 %.
Tulos on rohkaiseva: kannattaa seurata omaa sydäntä, sillä alalla tarvitaan monenlaisia osaajia. Ei myöskään pidä ajatella, että nämä taidot syövät toisiaan. Taitavissa käsissä ohjelmistot tarjoavat artistisielullekin työkalun toteuttaa itseään – tai jopa täysin uusia visioita.
Tietomallikoordinaattori taas nauttii usein teknisestä järjestelmällisyydestä, mutta hyödyntää siihen digitaalisia välineitä. Jokainen hakee omaa tasapainoaan.
Kyselyn mukaan toimistoja ahdistaa rekrytoinnissa moni asia. Eniten epäilyttää nimenomaan hakijoiden ohjelmistotaitojen puute (49 %) – jopa enemmän kuin ammatillinen kokemattomuus (48 %). Huolta aiheuttavat usein myös hidas oppiminen (43 %) ja hutera BIM-ajattelu (39 %).
Hakemusten määrä – suuntaan jos toiseen – koetaan harvemmin ongelmana. Voiko tästä päätellä, että vuosittain valmistuu sopivasti uusia suunnittelijoita, myös täällä Suomessa? Joka tapauksessa vanha totuus pätee tähänkin: määrä ei korvaa laatua.
BIM tulee istuttaa yhä luontevammaksi osaksi opintoja, mikä jo monessa oppilaitoksessa ymmärretäänkin. Graphisoftin syyskuisessa Building Together -seminaarissa eräs professori sanoi ajatuksia herättävästi: "BIMin pitää olla myös tapa opettaa arkkitehtuuria".
Lue LAB-ammattikorkeakoulun BIM-toimintatavasta