Kaupunkien kartta-aineistot ja Survey point eli Mittauspiste

Kansalliset tietomallivaatimukset ja paikkatieto mahdollistavat Ympäristöministeriön tavoitteen mukaisen kansallisen digitaalisen kaksosen luomisen. IFC-mallien kytkeminen osaksi digitaalista ympäristöä koskee kaikkia tietomalleja käyttäviä.
Keskeisenä suunnittelun käynnistäjänä on arkkitehdeilla kunnia määrittää projektin sijainti, ja jakaa se muille osapuolille. Kaikissa IFC-standardia tukevissa muiden alojen suunnittelijoiden ohjelmissa ei vastaavia asetuksia siksi edes ole. Tässä jutussa käydään läpi kohdistamisen välineet, tavat ja periaate yhdellä tavalla. Tapoja ja välineitä on muitakin, ja tilanne kehittyy (tämä artikkeli päivitetty 02/2025). Voidaan sanoa, että rakennuksen sijoittaminen paikalleen on toimiston työn kulmakivi ja käyntikortti, joka on pohja hankkeen sujuvalle tietomallipohjaiselle yhteistyölle. 

BIM ≠ GIS vai? 

Archicad ja tietomallit käyttävät IFC-standardin mukaisesti perinteisesti oletuksena WGS84-koordinaattijärjestelmää. WGS84 on kansainvälinen standardi, jota kaikki GPS-navigointilaitteet käyttävät, joten se on ollut käytännöllinen valinta globaalisti käytettyihin ohjelmistoihin. Archicadin Projektin sijainti -asetuksissa näkyy ylimpänä WGS84-sijainti, jonka saa nappia painamalla esiin Google Mapsiin. WGS84-sijainti, joka on Archicadin alkuperäisen Origon sijainti, luonnollisesti tallentuu Archicadistä IFC-tiedostoon, yhdeksi kohdistutiedoksi. Archicadin sisällä WGS84-sijaintitieto vaikuttaa renderointien, varjotutkielmien ja energiasimulointien tekemiseen, ja siirtyy myös visualisointiohjelmiin Archicadistä.

Vuosien ajan oletuksena ovat Archicad-aloituspohjan oletussijaintiin jääneet rakennukset olleet Helsingin Katajanokalla. Eli jos asiaa ei ole korjattu, on talosi siellä. (Nokka on tiheästi asutettu alue!)

Archicad 25-versiossa ja myöhemmissä muuttuneita paikannustoimintoja

Aiemmissa versioissa projekti siirrettiin oletuksena sen origon mukaisesti. Nyt uusi Mittauspiste huomioidaan, mikäli se on siirretty origon päältä oletussijainnista. Mittauspistettä ('Survey Point', joka siis ei ole Archicadin normaali origo) käytetään osoittamaan eli viittaamaan paikallisen järjestelmään – esimerkiksi kaupungin karttakoordinaatistoon. Vastaava menettely on käytössä muissa BIM-ohjelmistoissa, ja tapa on kuvattu IFC4-standardin määrittelyihin kymmenisen vuotta sitten. 

• Sijainnin asetukset -välilehdellä annetaan tiedot Arhicadin oirgon globaalissa koordinaattijärjestelmässä (WGS84 = globaali).
  
  
• Mittauspiste -välilehdellä syötetyt SIJAINTI-tiedot (itä- ja pohjoiskoordinaatti ja Korkeusasema) määrittävät IFC:lle muodostuvan origon sijainnin Archicadin sisäisen origon suhteen - IFC:n origo sijoituu siis oletuksena Mittauspisteeseen, ei Archicadin origoon.
  Vaihtoehtona arvojen syöttämiselle tässä Mittauspisteen voi yksinkertaisesti siirtää pohjanäkymässä, samoin kuin pohjoissuunnan saa määritettyä osoittamalla - varsinkin pohjoissuunta on paraskin osoittaa pohjakartan avulla graafisesti, jotta tieto on mahdollisimman tarkka. 
• Samassa ikkunassa on GEOREFEROINNIN PARAMETRIT IFC:TÄ VARTEN -osio. Nämä arvot eivät vaikuta mallin kohdistukseen 3D:ssä, mutta ovat erittäin tärkeät mallin georeferoinnissa kaupungin karttakoordinaatistoon. (käytännössä siis suomalaiset vastineet globaalin WGS84-sijainnin ilmoittamiselle).

CASE: Miten hyödyntää ilmaista avointa paikkatietoa verkkopalvelusta ja paikantaa se Archicadiin

Tässä Espoon karttapalvelun esimerkissä olen valinnut vasemmalta ladattavista aineistoista DWG-muotoisen Maanpintapisteiden tiedostolatauksen ja hakenut sijainnin kohdistamalla hiiren kakkospainikkeen klikkauksella karttaruutuun. Saan aineiston ladattavaksi painamalla Lisätiedot. Espoossa on käytössä Trimblen paikkatietojärjestelmä. Käytännössä samankaltaisen aineiston saa kunnasta riippuen pyytämällä käyttöönsä. Joissakin tilanteissa siitä veloitetaan toimituskulut. 

HUOMAA: Korkeusjärjestelmää tai korkeustietoa ei käytetä tässä esimerkissä. Ladattavan tiedoston sisällön korkeustiedon tarkkuus on +/– 5–10 cm. 

Ladattu DWG-tiedosto on kaupungin koordinaatistossa (ETRS-GK25, korkeusjärjestelmä N2000); miten sitä hyödynnetään Archicadissä? 

Vaiheet

1. Ota esiin Pohja (alin nollakorossa oleva kerros) ja valitse Piirustus-työkalu.

2. Valitse työkalun asetuksista sijoitustavaksi Käytä piirustuksen omaa origoa sijoituspisteenä. 

3. Sijoita Piirustus osoittamalla Archicadin origoon (voit piilottaa ensin Mittauspistee vaihtoehdot-valikosta).  

4. Valitse kaikki ja sovita ikkunaan. Vasemmalla näkyvät aloituspohjan julkisivuviivat origon lähellä, oikealla on kaukainen kartta. 

5. Näin tuodun kartan sijainti kertoo, kuinka kaukana kaupungin origo on Archicadin origosta. Archicadissä, kuten muissakaan tietomalliohjelmistoissa, suunnitteluaineiston sijoittaminen kilometrien päähän origosta ei ole suositeltavaa, saati YTV2012-ohjeiden mukaista. 

HUOMAA: Jos saat karttalehden etäisyystiedot muualta, nämä alkuvaiheet eivät ole tarpeen. 

6. Mitataan etäisyys seuraavasti: Kohdista kartan lähelle ja valitse koordinaattien esitystavaksi Absoluuttiset (origosta lähtevät). Oletus- ja yleisin käyttötapa on Suhteelliset. 

7. Vie osoitin kartan vasemman alanurkan päälle ja paina X. Varmista nopealla hiiren liikkeellä, ettei sininen pallo ehdi tulla esiin, koska silloin nurkka muuttuu väliaikaiseksi origoksi, ja mitat ovat nollia. 

8. Siirrä nämä luvut (Kopioi > Liitä) Sijainnin asetus -ikkunan GEOREFEROINNIN PARAMETRIT IFC:TÄ VARTEN -osioon itä- ja pohjoiskoordinaateiksi.

9. Siirrä kartalta äsken mittaamasi piste Archicadin origoon. Jotta koordinaattien syötön kanssa ei tule hämmennystä, palauta Suhteelliset koordinaatit päälle.

10. Valmis kartta on tuotu lähelle origoa, ja sen viitepiste on paikallaan. 

HUOMAA: Mittauspiste voi Archicad 25:ssä ja tulevissa versioissa syntyä automaattisesti IFC- tai DWG-tiedostoja tuotaessa, jos Archicad havaitsee niissä koordinaatistomäärittelyn. Tämä riippuu lähtöaineistosta, sen DWG-tiedostoversiosta ja lähettävästä ohjelmistosta, sekä tuonnin asetuksista. 

Archicad-työskentelystä suunnitelman kanssa 

Oletuksena tuotu aineisto on Pohjoinen ylhäällä -suuntaista. Usein suunnittelu on helpointa niin, että rakennuksen päälinjat ovat pysty-vaakasuuntaisia. Helppo vaihtoehto tähän on Archicadin näkymän kierto. Kierto tallentuu luonnollisesti haluttaessa Näkymä-välilehden näkymiin, joten taitto ja eri asentoihin tarvittujen versioiden tallennus on helppoa.

Yllä kuvassa on kierrettynä tulevan kuvitteellisen suunnitelman asento (sinisten pallojen kohdalla, vaaka-asennossa).
Huomaa, että vaikka kierto on päällä, näyttää viitepisteen nuoli luonnollisesti pohjoiseen.

Vaihtoehtoinen tapa on kiertää kartta siten, että saat rakennuksen vaakasuuntaiseksi. Tässä esimerkissä käytetyssä pistepilviaineistossa ei kuitenkaan ole riittävää tarkkuutta tällaisen suunnan osoittamiseen, siihen tarvittaisiin vähintään pohjakartta tai olemassa olevan rakennuksen tapauksessa mittauspisteitä rakennuksen nurkista. Tässä tapauksessa Mittauspisteen pohjoissuunta pitää kiertää kartan kiertoa vastaavasti.

Miten kaupungin karttalehden nurkalle tai muulle pisteelle etsitään vastaava WGS84-sijainti? 

1. Kansallinen Avoin paikkatietoikkuna tarjoaa koordinaattimuunnoksen muiden aineistojen ohella osoitteessa kartta.paikkatietoikkuna.fi.

2. Valitaan koordinaattimuunnokseen vasemmalle kaupungin aineiston muoto ETRSGK-25 ja mitatut sijainnit sekä tuloskoordinaattijärjestelmäksi EUREF-FIN-GRS80 (joka vastaa WGS84-sijaintia).

HUOMAA: Jos korkeustieto on tiedossa, on myös korkeusjärjestelmän muunnos mahdollinen.

HUOMAA: Archicadin alimman positiivisen kerroksen z-korko 0 on se, mihin viitekorkeus viittaa – yleensä merenpinta. Kerrosten korkeuslukuja Archicad-kerrosasetuksissa ei ole tarkoituksenmukaista esittää merenpintakorkeuksina. 

Erilainen georeferointitapa IFC2x3- ja IFC4-versioissa – uudempi parempi 

Tämän ohjeen mukainen työtapa on tuettu molempia IFC-versioita käytettäessä, jos vastaanottava ohjelmisto sitä tukee. Tallentuvan IFC-tiedoston sisältö on kuitenkin versioissa erilainen, käytetyn Archicad IFC-kääntäjän mukaisesti. 

• IFC2x3-vienti: Tieto siirretään kahtena uutena IFC Property Sets -ominaisuusjoukkona.
• IFC4-vienti: Sisältöön luodaan uusia IFC entities -kokonaisuuksia: IFC Map Conversion ja IFC Projected CRS. Projisoidun koordinaattijärjestelmän tuki puuttuu vanhemmasta IFC2x3-versiosta. 

Cetopo ja Archicad 25 +

Nordic BIM Groupin edustama kotimainen Cetopo-palvelu tuo Archicadiin muun muassa Maanmittauslaitoksen ja kuntien avointa dataa, sekä laserkeilausaineistoihin pohjautuvan 3D-maaston. Archicad-tiedostoon tuodaan asetusten mukaisesti maasto, rakennukset, kadut, vesistöt, kiinteistötiedot, puut sekä ortokuva. Mallin koordinaatisto on helppo valita Cetoposta ladatessa, ja Archicad-laajennus hoitaa automaattisesti projektin sijaintitiedot kuntoon. Malli on laajasti räätälöitävissä omaan työtapaan sopivaksi. 

Lähteitä

IFCSite-määritelmä BuildingSmartin sivuilla 

Graphisoftin Archicad 25 -ohje: Survey point

BuildingSmartin ohje georeferoinnista  

Käytännön esimerkkitapaus 

Graphisoft Community -yhteisösivujen artikkeli (huomaa useiden rakennusten viitevinkki)

Artikkeli on päivitetty 18.2.2025.