Archicadin hyvä ominaisuus on, että asiat voi ratkaista usein monella eri tavalla. Se tuntuu joskus myös Archicadin huonolta puolelta, koska tarvitaan laajempaa ymmärrystä siitä, mitä erilaisilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa ja mitä pitää ottaa huomioon ratkaisutapaa valittaessa. Tässä auttaakin Nordic BIM Groupin pitkä ja laaja-alainen kokemus Archicadistä.
Ennen kuin Archicadiin tuli Ryhmitä-komento, oli luontevaa tehdä objekti aina, kun oli tarvetta yhdistää kaksi tai useampi elementti, joita haluttiin käsitellä yhdessä – esimerkiksi monistaa. Objekti on kuitenkin huomattavasti älykkäämpi kuin ryhmä, koska objektiin voi tehdä jälkikäteen muutoksia, jotka päivittyvät kaikkiin jo sijoitettuihin objekteihin. Tältä osin objekti käyttäytyy siis kuten viitetiedosto.
GDL eli Geometric Description Language on Archicadin ohjelmointikieli, jolla tehdään älykkäitä objekteja, kuten ikkunoita, ovia, kalusteita ja valaisimia, mutta myös tasokuvissa tarvittavia vyöhyke- ja seliteleimoja sekä määrä- ja ominaisuustietoja sisältäviä määrätietueita.
Kuva 1. Firman logo on tyypillinen ja yleensä helppo tee-se-itse-objekti, jota tarvitaan visualisoinneissa. Muunne-työkalullahan tuo itse mallintaminen sujuu, mutta vasta objektina sen saa vaikkapa vaihtamaan väriä animaation aikana.
Yksittäiset objektit ja objektikirjastot voidaan karkeasti jaotella kolmeen ryhmään: itsetehdyt objektit, kaupalliset kirjastot sekä tuoteosakirjastot. Archicad-ohjelmiston mukana tuleva objektikirjasto ja Nordic BIM Groupin tekemä Peruskirjasto sijoittunevat jonnekin näiden välimaastoon. Tällä hetkellä monet tuoteosavalmistajat tarjoavat tuotteistaan suunnitteluobjekteja käyttöön ilmaiseksi. Kaupalliset kirjastot ovat enemmän toiminnallisia ja ammatillisiin ratkaisuihin keskittyviä, eivätkä niinkään tiettyyn valmistajaan sitoutuneita.
Objektien hallitsemiseksi ja jakelemiseksi niistä muodostetaan yleensä ryhmittely, joko käyttötarkoituksen tai valmistajan mukaan. Tällaista ryhmää kutsutaan kirjastoksi, joka on siis kansiossa oleva objekti tai useampi objekti. Lisäksi kirjastoon voi kuulua aliohjelmia eli makroja sekä kuvia, tekstuureja ja laskentaominaisuuksiin liittyviä tiedostoja. Kirjasto voidaan myös pakata yhdeksi tiedostoksi, jonka tunnistaa sen LCF-päätteestä. Lyhenne tulee sanoista Library Container File.
Kirjasto voi olla useammalle projektille yhteinen, joten kirjastojen objektien voi kuvitella olevan kuin perinteisiä RT-kortteja, joihin viitataan. Kun projektista luodaan varmuuskopio, tulee projektin mukana muistaa tallentaa myös siinä käytetyt kirjastot, jotta ne ovat myös myöhemmin projektia avattaessa käytettävissä.
Lisää ohjeita kirjastojen ominaisuuksista ja niiden hallinnasta saat Archicadin ohjeista sekä Nordic BIM Groupin kursseilta.
Kuva 2. Tuoteosakirjastoista hyvänä esimerkkinä on Nordic BIM Groupin tekemä Tablebed-GDL-kirjasto. Parametrisella objektilla voi havainnollistaa tuotteen vaihtoehtoja ja toiminnallisuutta. Kuvasarjassa objekti avataan pöytäasennosta vuoteeksi. Tutustu Tablebediin ja lataa kirjasto ProdLibistä.
Objektien luonti on helppoa. Omien symbolien ja yksinkertaisten 3D-mallien tekeminen mahdollistaa tehokkaan suunnittelun ainutkertaisilla elementeillä, joita ei ehkä olevilla kirjastojen objekteilla pystyisi edes tekemään. Pienellä opiskelulla tehdyn geometrian attribuutteja (esimerkiksi värejä, täytteitä ja materiaaleja) sekä asentoa voi muuttaa koodissa – tai voi tehdä parametrisia objekteja, joita käyttäjät voivat itse säätää.
Nordic BIM Group tarjoaa osaamista käyttöösi monella eri tavalla tilanteen tai tarpeen mukaan. Jos tarvitset – tai epäilet tarvitsevasi – jonkin ongelman ratkaisemiseksi täysin uuden objektin, ota yhteyttä, niin tehdään sellainen. Samoin jos käytössäsi on objekti, joka tarvitsisi lisäominaisuuden ollakseen entistä parempi, voimme joko opastaa sen teossa tai tehdä koko homman puolestasi.
Jos haluat oppia kunnolla, osallistu kurssillemme. Voimme järjestää myös yrityskohtaisen koulutuksen, jossa käsitellään asiat mieluisassa järjestyksessä tai keskitytään jonkin tietyn tarpeen ratkaisemiseen teille sopivan aikataulun mukaisesti.
Sisäisessä suunnittelujärjestelmässä objektit muodostavat usein saumattoman kokonaisuuden esimerkiksi tietyn kuvatasojärjestelmän sisältävän mallipohjan kanssa. Objekti voi esimerkiksi muuttaa esitystapaansa automaattisesti tai johtaa erilaisia mitta-, määrä- tai tuotetietoja objektin sijainnin tai käyttötavan mukaan. Esimerkiksi rakennetyypin, kerroksen ja kuvatason nimen perusteella objekti voi muodostaa itselleen ERP-tunnuksen automaattisesti.
Objektit yleensä sisältävät paljon säädettäviä vaihtoehtoja, jotta ne palvelisivat mahdollisimman montaa erilaista käyttäjää. Pienillä käyttöliittymämuutoksilla suunnittelijan arkityötä voidaan nopeuttaa rajaamalla valintoja yrityksen mallinnussääntöjen tai tuoterakenteiden mukaiseksi. Hyvässä yrityskohtaisessa virityksessä säilytetään kuitenkin myös mahdollisuus kaikkien alkuperäisten ominaisuuksien käyttämiseen tarvittaessa sekä huomioidaan tulevat kirjastopäivitykset. Yhteinen tuoteosien käyttöliittymä – ja vastaavasti yhdenmukainen tapa tuottaa tietoa suunnitelmissa käytetyistä objekteista – on yksi tehokkaista tavoista hyödyntää Archicad-malleja omassa liiketoiminnassa.
Yrityskohtainen mallisto, esimerkiksi tietyn konseptinmukainen myymäläsuunnittelu, voidaan myös rakentaa Archicad-suunnittelujärjestelmäksi. Tarvittavat erikoiskalusteet ja tilannekohtaisesti räätälöitävät kalusteet sijoitetaan malliin, jossa odottavat valmiiksi plansseille sijoitetut näkymät ja taulukot. Esivalmistetut tulostussarjat vapauttavat suunnittelijalle enemmän aikaa itse suunnitteluun.
Oman ryhmänsä muodostavat tuoteosavalmistajat, joita Nordic BIM Group palvelee mallintamalla mahdollisimman hyviä tuoteosakirjastoja suunnittelijoiden iloksi. Tuoteosavalmistajien kirjastoissa usein ensimmäisenä ajatellaan tuotteen visualisointia – joka on tietenkin tärkeää –, mutta samalla ne tuovat suunnittelijan ulottuville tietoa tuotevalinnoista, käytettävyydestä, asentamisesta sekä tuotekelpoisuuteen liittyviä ominaisuustietoja. Hyvä objekti ohjaakin tuotantoystävälliseen ratkaisuun, varmistaa tuotteen toimivuuden tarkoituksessaan sekä parantaa tilaus- ja toimitusketjun sujuvuutta.
Kuva 3. Rudus Formento -GDL-kirjasto sisältää parametrisen kiviobjektin pienimittakaavaisten ladontojen kolmiulotteiseen mallintamiseen sekä erilaisia vektoripohjaisia ladontakuvioita (täyte). Täytteitä ja kiviobjekteja voi käyttää monipuolisesti yhdessä, ja niistä voi tuottaa yhteisen menekkilistauksen määrälaskentaan. Kirjaston voi ladata Ruduksen verkkosivulta.
Nordic BIM Groupin vahvuus tuoteosakirjastojen mallintamisessa on rakennusalan koulutuksessa ja kokemuksessa. Pelkkä loistava koodaustaito ei välttämättä tuo tuoteosaan siinä tarvittavaa käytettävyyttä, vaan tarvitaan ymmärrystä suunnittelijan tarvitsemasta käyttöliittymästä. Ei ole niin yksinkertaista tuotetta, etteikö se sisältäisi paljon jännittäviä valmistukseen ja käyttöön liittyviä sekä toiminnallisia että fyysisiä ominaisuuksia. Objektin mallintajan pitääkin osata oikealla tavalla yksinkertaistaa tuoteosan esitystä sekä samalla säilyttää myös tuotteenomaisuus ja älykkyys.
Objekteilla voi itsessään tehdä hyvinkin monimuotoisia asioita. Työskentelyä voi tehostaa entisestään käyttämällä niitä Archicadin laajennuksilla, kuten Tarvike- ja huonetarvikelaajennuksilla, tai ohjaamalla objekteja Grashopperissa määritellyillä algoritmeilla. Nordic BIM Groupin tuotevalikoimassa on useitakin objekteja hyödyntäviä Archicad-laajennuksia, esimerkiksi Muutoskone, Zonematic ja ArchiLogs.
Uusimmat kehityssuunnat liittyvät BIMx:n esitys- ja linkitystarpeisiin sekä Pythonin tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.
Kiinnostuitko? Kysy lisää, niin löydetään ja tehdään yhdessä teille sopiva ratkaisu.
Kuva 4. Objektikirjastojen nelikenttä ominaisuuksien mukaan. Kirjastojen ja niiden sisältämien objektien tehokas käyttö on osaamiskysymys. Osaamista kehitetään koulutuksessa. Millainen koulutus sinulle sopisi? Katso lisää Konsultointipalvelut-sivultamme.