ArchiMAD-lehdellä on vankat perinteet Suomen Archicad-käyttäjien tiedonlähteenä ja tukimateriaalina. Yli 30-vuotisen historiansa aikana se on nähnyt ja raportoinut monta teknistä mullistusta, muttei itse ole sellaisia liioin kokenut. Kiihtyvä digitalisaatio ja osaltaan korona-aika ovat ladanneet painetta siirtää lehden julkiasu printistä verkkoon, ja sen aika koitti nyt. Lehdellä on edelleen tärkeä paikka monen archicadistin arjessa – jatkossa toivottavasti yhä useamman. Verkon mahdollisuudet ovatkin melkoiset!
Ennen kuin hyökkäämme lehtiuudistuksen yksityskohtiin, on hyvä peilata sitä koko kerhon taustoihin: Miksi se on olemassa? Mikä on muuttunut ja mikä ei?
Kun suomalaiset arkkitehdit alkoivat kiinnostua tietokoneavusteisesta suunnittelusta 1980-luvun loppupuolella, maailma oli kovin erilainen kuin tänä päivänä. Internetiä ei ollut, ja tietokoneetkin olivat pelottavampia. Kuten aina, valtaosan pelosta aiheutti tiedon puute.
Tarvittiin piskuisia pioneereja: Archicad, maailman ensimmäinen yksityiskäyttöön soveltunut tietomallinnusohjelmisto, innosti myös nuoria yrittäjänalkuja.
"Todellisuudessa Archicad oli Mac-ohjelma, joka 1987 Macintosh II:n tuoman tehon ja suuremman näytön myötä kelvollistui työkaluksi. Se oli hetki, jona perustin silloisen tyttöystäväni Eija Tuulensuun kanssa 1988 M.A.D.in jakamaan Archicad- ja Mac-osaamista. Useamman vuoden rankan väännön jälkeen Archicadin maahantuonti siirtyi Dataplussalta M.A.D.ille", täsmentää perustaja Severi Virolainen.
Yksi tapa viestiä ja jalkautua oli 1989 perustettu ArchiMAD-kerho, joka kokosi nopeasti käytännössä koko maan archicadistit: kokoonnuttiin, opiskeltiin, neuvottiin, jaettiin tietoa – ja luettiin jäsenlehteä, joka oli alkuun nelisivuinen yksivärimoniste.
Kun 1990-luvun edetessä käyttäjäkunta ja jäsenistö paisuivat, lehtikin paksuuntui. Sen ohessa jaettiin levykkeitä, joilla kulki hyödyllisiä tiedostoja, kuten objekteja. Kirjoittajina nähtiin pian myös jäseniä. Lehti oli kaikin puolin upea idea ja menestys.
Kuva 2. Ote numerosta ArchiMAD 1/1997. 28-sivuinen lehti kertoi muun muassa Archicad 5.0:n uudistuksista ja listasi Archicad-aiheisia internetsivustoja. Sisäsivut olivat yksiväriset, kannet jo neliväriset. Lehtien ohessa jaeltiin levykkeillä hyödyllisiä tiedostoja – "namuja" .
Sitten saapui 2000-luku ja internet. Uutiset ja data kulkivat kätevämmin verkossa kuin kirjekuoressa. Se ei kuitenkaan tappanut ArchiMAD-lehteä, sillä sen ydinsisältö oli korvaamatonta ja edelleen painattamisen arvoista.
Vaikka digilehdet hiipivät jo tuolloin markkinoille, ne olivat kankeita tehdä ja lukea – ja monen mielestä ovat edelleen. ArchiMAD-toimituskin kokeili julkaista kansainvälistä ArchiMAGiä sovelluspohjaisesti 2010–2012, mikä osoittautui taloudellisesti kestämättömäksi. Kenties aika ei ollut kypsä.
Nyt 2020-luvulla, kun julkaisualustat ovat hurjasti kehittyneet ja M.A.D.in sivutkin juuri uudistettu, on ollut mielekästä pohtia lehden olomuotoa. Jos koronasta on seurannut jotain myönteistä, se on ainakin vauhdittanut digiloikkaa kautta yhteiskunnan – niin myös ArchiMAD-lehden kohdalla.
Kuva 3. Välähdyksiä 2000-luvun puolelta.Vasemmalla: ArchiMAD 2/2003 oli ensimmäinen alusta loppuun nelivärinen numero. Sivuilla uppouduttiin ainakin Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy:n Archicad-tiimityöskentelyyn ja tarhaikäiseen Solibri Model Checkeriin. Keskellä: Vuonna 2013 vietettiin M.A.D.in 25-vuotissynttäreitä, ja ArchiMAD 2/2013 -kansi oli humun mukainen. Tuhti 42-sivuinen nide esitteli 3D-tulostusta ja läpileikkasi M.A.D.in laajentunutta tuotetarjontaa. Oikealla: 4/2020 oli toistaiseksi viimeinen pelkästään printtinä (ja näköis-PDF:nä) ilmestynyt ArchiMAD-numero.
Ihmiset ovat erilaisia, ja yhteisö on aina tietynlainen kompromissi. ArchiMAD-kehitystäkin ohjaa vahvimmin enemmistön mielipide. Sitä selvitimme hiljattain jäsenkyselyllä, jonka tulos kieli lehdestä seuraavaa:
Saatu palaute tukee hyvin ArchiMAD-toimituksen omaa näkemystä. Kehityssuunnan valinta on siis selvä ja perusteltu: verkon mahdollisuudet otetaan käyttöön. Päätös palvelee ennen kaikkea lukijoita, mutta innostaa myös meitä tekijöitä.
Koska tätäkin luet, olet jo tutustunut lehden uuteen verkko-olemukseen. Sisältö julkaistaan blogialustalla, joka avautuu vain jäsenille. Kirjautumiseen käytetään jäsenyrityksen OmaMAD-tunnusta. Kaikki jäsenyrityksen työntekijät voivat käyttää samaa tunnusta – pankaahan sisäiseen jakoon.
Verkkojulkaisemisesta koituu monia hyötyjä:
Tiedonjaosta puheen ollen: haluaisitko sinä kirjoittaa ArchiMAD-lehteen? Etsimme alati kiinnostavia aiheita ja maksamme julkaistavasta aineistosta. Myös artikkelin poikiva juttuvinkki palkitaan. Ota ihmeessä yhteyttä!
Vaikka maailma virtualisoituu, on printillä yhä viehätyksensä – sormituntuma ja jopa tuoksu. Harkitsemmekin painattaa jatkossa ArchiMAD-vuosipainoksen – siis parhaat palat hieman laadukkaammalle paperille. Olemme kaavailleet ensimmäistä ArchiMAD-vuosilehteä vuoden 2021 loppuun, mutta olemme kesän jälkeen viisaampia.
ArchiMAD-lehti on olemassa jokaista Archicad-käyttäjää varten. Olitpa sitten vakiolukija tai tyystin tuore tuttavuus, ota nettilehti arkeesi. Me puolestamme lupaamme lukea kaiken saamamme palautteen – niin risut kuin ruusutkin.
Jokaisella ArchiMAD-jäsentaholla on yksi yhteyshenkilö, joka saa kaiken ArchiMADiin liittyvän tiedon aina OmaMAD-tunnusta myöten. Ihmiset kuitenkin vaihtavat työpaikkaa, jäävät eläkkeelle tai irtautuvat muulla tavalla ArchiMAD-piiristä. Onkin tärkeää, että yhteystiedot ovat ajan tasalla.
Jos haluatte vaihtaa yhteyshenkilöänne tai ilmoittaa muista muutoksista, olkaahan yhteydessä: archimad@mad.fi, 020 741 9700.
Lehti ei kuitenkaan kuulu ainoastaan yhteyshenkilölle vaan koko henkilöstöllenne. Tiedotamme uuden sisällön julkaisusta ArchiMAD-uutiskirjeessä, jonka jokainen jäsenyrityksen työntekijä voi tilata itselleen: archimad@mad.fi, 020 741 9700.
Antoisia lukuhetkiä ArchiMADin parissa!